(09) 2510 1310    yty@yty.fi      

Ylityö

Työsuhdeasiat
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Ylityötä on työ, joka tehdään laissa säädetyn pisimmän mahdollisen säännöllisen työajan lisäksi (siis yli 8 tuntia vuorokaudessa tai yli 40 tuntia viikossa). Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän antamaa suostumusta kutakin kertaa varten erikseen. Suostumusta ei siten voi antaa esimerkiksi työsopimuksessa. Kieltäytyä voi myös matkustamisesta säännöllisen työajan ulkopuolella.

Ylityön tekeminen edellyttää työnantajan määräystä tai hänen suostumustaan. Ylityön tekeminen ilman erillistä määräystä voi perustua ylityön välttämättömyyteen, eli ylityönä pidetään sellaista työtä, jonka loppuun saattaminen edellyttää normaalin työajan ylittämistä. Edellytyksenä on tällöin, että työnantaja on edellyttänyt työn tekemistä ja ollut tietoinen siitä, ettei työtä voida suorittaa sovitun työajan puitteissa.

Sellaisillakin työntekijöillä, joihin ei pääasiassa sovelleta työaikalakia kuten myyntimiesten tai vastaavien matkustustyötä tekevien kohdalla, osa työtä voi tulla korvattavaksi työaikasäännösten mukaisesti. Mikäli siis työnantaja määrää sen, missä myyntimies liikkuu tai sen, että ylityö tehdään työnantajan toimipisteessä, on hänellä oikeus ylityökorvauksiin, jos säännöllinen työaika ylitetään. Työnantajan määräykseen on rinnastettavissa myös tapaukset, joissa työnantaja voi halutessaan valvoa työajan käyttöä. Esimerkiksi messuilla oleminen kuuluu työaikaan, koska työnantaja voi helposti valvoa ajankäyttöä.

Vuorokautista ylityötä on se työ, jota tavanomaisena työpäivänä tehdään yli lakiin perustuvan säännöllisen enimmäistyöajan (8 h/vrk). Viikoittaista ylityötä on se ylityö, jota tehdään tavanomaisen työviikon ulkopuolella. Esimerkiksi jos työtä tehdään normaalisti maanantaista perjantaihin, viikonloppuna tehty työ on viikoittaista ylityötä siltä osin kun se ylittää 40 tuntia. Lisätyötä on 40 tuntiin asti tehty työ siltä osin kun se ylittää säännöllisen työajan.

Työntekijää voidaan hänen suostumuksellaan pitää ylityössä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksona, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja henkilöstön edustaja tai henkilöstöryhmä voivat sopia enintään 80 tunnin vuotuisen lisäylityön tekemisestä kuitenkin siten, ettei edellä mainittu 138 tuntia neljän kuukauden aikana ylity. Ylitöiden enimmäismääriä laskettaessa vuorokautista ja viikoittaista ylityötä ei eroteta toisistaan.

Ylitöiden korvaaminen

Ylityökorvaukset maksetaan ensisijaisesti korotettujen tuntien mukaan. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittäviltä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan 50 %:lla korotettu palkka.

Kuukausipalkkaisilla ylityökorvauksia varten tulee ensin määritellä tuntipalkka. Tuntipalkka lasketaan useimmiten yleisen työehtosopimuskäytännön mukaan jakamalla kuukausipalkka 158:lla työviikon ollessa 37,5 tuntia. Jos taas työviikko on 40 tuntia, jaetaan kuukausipalkka yleensä tuntipalkan laskemiseksi 160:lla. Kuukausipalkan jakaja on kuitenkin syytä tarkastaa työehtosopimuksesta, koska siitä on joillakin aloilla sovittu toisin. Esimerkiksi YTN: n rahoitusalalle tekemässä työehtosopimuksessa on jakajaksi sovittu 156. Kuukausipalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa eli rahapalkkaa ja luontoisetuja yhteensä.

Ylityökorvaukset voidaan sopia annettavaksi vapaa-aikana. Tällöin vapaa-aika lasketaan edellä esitetyllä tavalla korotettujen tuntien mukaan eikä "tunti tunnista" -periaatteen mukaan. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityön korvauksena annettavan vapaa-ajan yhdistämisestä vuosilomalaissa tarkoitettuun säästövapaaseen. Tällöin vapaa-aikaa säätelevät vuosilomalain säästövapaata koskevat säännökset.

Johtavassa asemassa oleva työntekijä sekä työntekijä, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa työhön, saa kuitenkin sopia, että lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä maksetaan korvaus kiinteänä palkan päälle tulevana erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena (ns. könttäsopimus).

Kiinteän erillisen kuukausikorvauksen tulee olla keskimäärin yhtä suuri kuin korotettujen tuntien mukaan laskettu palkka. Sovittaessa lisä-, yli- ja sunnuntaityön korvaamisesta kiinteällä kuukausikorvauksella on syytä samalla sopia korvauksen perusteena oleva arvioitu ylityömäärä, korvauksen suuruus ja sopimuksen irtisanomisaika. Könttäkorvaussopimusta on myös syytä tarkistaa esim. vuosittain vastaamaan todellista ylityötilannetta. Koska tehtävien lisä-, yli- ja sunnuntaityötuntien määrä vaihtelee henkilöittäin, ei kuukausikorvaus pääsääntöisesti voi olla kaikille ylemmille toimihenkilöille samansuuruinen. Emme lähtökohtaisesti suosittele erillisestä kuukausikorvauksesta sopimista, koska näissä sopimuksissa on ilmennyt runsaasti epäkohtia ja ne ovat käytännössä usein johtaneet huonompaan lopputulokseen kuin prosentuaaliset ylityökorvaukset.


Päivitetty 05.07.2017