(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Palvelut ja edut / Työsuhdeasiat / Yksityisyyden suoja / Yksityisyyden suoja työnhakuvaiheessa

Yksityisyyden suoja työnhakuvaiheessa

Työsuhdeasiat
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Yksityisyyden suojasta annetun lain mukaan työnantaja saa kysyä ja käsitellä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia työntekijän henkilötietoja. Lain mukaan henkilötietojen tulee liittyä työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtua työtehtävien erityisluonteesta.  Tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä tarkastellaan kuitenkin nimenomaan työtehtävän kautta, ei työnantajan tarpeiden pohjalta. Työnantajan on pystyttävä perustelemaan, että kysytyt asiat ovat työsuhteen hoitamisen kannalta välttämättä tarpeellisia. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työnhakijan suostumuksella

Työhönottotilanteessa saa siis lähinnä kysyä hakijan pätevyyttä ja sopivuutta tehtävään osoittavia tietoja, esimerkiksi kykyä työskennellä ryhmässä tai sietää stressiä. Lähtökohtaisesti perheeseen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen kuuluvat asiat eivät kuulu työnantajalle. Lapsen saaminen on lain näkökulmasta aina yksiselitteisesti yksityisasia, vaikka palkkaa maksavan työnantajan näkökulmasta asialla olisikin merkitystä. Tietosuojavaltuutettu on tulkinnut yksityisyyden suojaa muutenkin perhesuhteiden osalta tiukasti. Tietosuojavaltuutetun mukaan tiedot puolisosta, lasten syntymävuosista ja asunnosta eivät pääsääntöisesti ole tarpeellisia työsuhteen kannalta. Eri asia on kuitenkin se, jos tällaisilla tiedoilla on todellinen merkitys esimerkiksi työnantajan velvollisuuksien täyttämisessä. Esimerkiksi henkilöltä, joka palkataan ulkomailla tehtävää työtä varten, voidaan kysyä perheolosuhteita, jos työnantajan on tarkoitus huolehtia lasten koulutuskustannuksista ulkomailla. Muista yksityisasioista uskonnollista vakaumusta voidaan kysyä pastorin tehtävää hakevalta. Poliittisen mielipiteen osalta tarpeellisuusvaatimus voi täyttyä esimerkiksi silloin, kun puolueorganisaatio hakee kampanjapäällikköä.

Työnhakijalta ei voi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan lainkaan kysyä hänen terveydentilatietojaan, luottotietojaan tai teettää hänellä huumausainetestiä. Näitä tietoja voidaan kerätä vain tehtävään valitulta henkilöltä, ja silloinkin ainoastaan, jos laissa säädetyt erityisedellytykset täyttyvät.

Työnantajalla on oikeus kysyä työnhakijaa koskevia tarpeellisia tietoja myös muualta kuin hakijalta itseltään. Työnhakijalta on kuitenkin hankittava tähän suostumus. Työnantaja ei siis ilman työnhakijan lupaa saa kysyä työnhakijasta tietoja esimerkiksi hänen edellisestä työpaikastaan. Suostumuksella on merkitystä muun muassa sen takia, että työnhakija ei välttämättä halua nykyisen työnantajansa tietävän työntekijän aikeista siirtyä muualle. Googlaamiseen tietosuojavaltuutettu on ottanut selkeän kannan: se on tietojen hankkimisen keinona epäluotettava, eikä sitä siksi saa käyttää.

Mitä työnhakija sitten voi tehdä tilanteessa, jossa rekrytoija kysyy yksityiselämän puolelle menevää asiaa? Kysymykseen voi kieltäytyä vastaamatta tai yrittää kiertää sen luovasti. Vastauksen oikeellisuudelle ei tällaisessa tilanteessa voida laittaa kovin suurta painoarvoa, vaikka vastaus myöhemmin osoittautuisi harhaanjohtavaksi tai jopa vääräksi. Tehokkainta lienee kuitenkin heittää vastapallo. Haastateltava voi kysyä suoraan, mitä merkitystä tällä asialla on työtehtävän hoitamisen kannalta.

Syrjintä työhönottovaiheessa ja myöhemminkin työsuhteen aikana on rangaistavaa rikoslain nojalla. Näyttövelvollisuuden siirtymiseksi työnantajalle riittää yleensä jo se, että työnantajan tiedetään kysyneen syrjintäkiellon piiriin kuuluvaa asiaa, mutta tällä asialla ei ole merkitystä työtehtävien hoitamisen kannalta.


Päivitetty 02.07.2014