(09) 2510 1310    yty@yty.fi      

Verotus

Työsuhdeasiat
eLakimies
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Ulkomaan työtulon verotus on aina selvitettävä tapauskohtaisesti. Ennen ulkomaille lähtöä ota yhteyttä veroviranomaisiin ja muihin verotuksen asiantuntijoihin. Kannattaa myös erikseen selvittää ulkomailla työskentelyn ja asumisen vaikutus muiden mahdollisten tulojen ja varallisuuden verotukseen sekä varmistaa, että kohdemaan verotuksesta on riittävät tiedot.

Yleinen tai rajoitettu verovelvollisuus Suomessa

Suomen verolainsäädännön mukaan henkilöt ovat Suomessa joko yleisesti tai rajoitetusti verovelvollisia.

Henkilön yleinen verovelvollisuus on sidottu tuloverolaissa Suomessa asumiseen: yleisesti verovelvollinen on Suomessa verovuonna asunut henkilö. Tällöin henkilö on velvollinen maksamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista, ellei sisäisestä lainsäädännöstä tai verosopimuksesta muuta johdu.

Verotuksellisesti yksityishenkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on Suomessa varsinainen koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan.

Suomen kansalaista pidetään Suomessa asuvana ja siten yleisesti verovelvollisena Suomeen, vaikka hän ei jatkuvasti oleskelisikaan maassa yli kuuden kuukauden aikaa, siihen asti kunnes kolme vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jonka aikana hän on lähtenyt maasta. Tänä aikana henkilö voidaan katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi vain, jos hän itse sitä vaatii ja pystyy näyttämään, ettei hänellä ole verovuonna ollut olennaisia siteitä Suomeen.

Rajoitetusti verovelvollisia ovat ulkomailla asuvat ulkomaan kansalaiset, jotka eivät oleskele Suomessa yli kuuden kuukauden ajan sekä ulkomaille asettuneet Suomen kansalaiset, joiden muuttovuodesta on kulunut kolme vuotta tai jotka ovat ennen tätä näyttäneet, ettei heillä ole olennaisia siteitä Suomeen.

Rajoitetusti verovelvollinen maksaa veroa Suomeen vain Suomesta saamastaan tulosta. Useimmista tällaisista tuloista peritään Suomessa lopullinen lähdevero. Rajoitetusti verovelvollisella voi kuitenkin olla myös normaalissa verotusmenettelyssä verotettavia tuloja Suomesta.

Verosopimukset

Verosopimukset voivat rajoittaa Suomen sisäisen lainsäädännön mukaista verotusoikeutta. Verosopimusten tarkoituksena on kaksinkertaisen verotuksen poistaminen, mutta myös veropaon ja veronkierron estäminen.

Verosopimuksia tarvitaan tilanteissa, kun henkilöllä on tuloa muusta kuin asuinvaltiostaan tai hänellä on omaisuutta muussa kuin asuinvaltiossaan. Eri maiden kanssa solmitut verosopimukset voivat poiketa toisistaan.

Verosopimuksissa on määritelty, onko eri tulo- ja omaisuuslajien lähdevaltiolla verotusoikeus vai verottaako tulosta ja omaisuudesta henkilön asuinvaltio. Lisäksi sopimukset sisältävät säännökset kaksinkertaisen veotuksen poistamisesta tilanteessa, jossa useammalla valtiolla syntyy henkilön tuloihin verotusoikeus.

Verosopimuksen määräyksiä sovelletaan aina ensisijaisesti, jos ne johtavat lievempään verotukseen kuin sisäisen lainsäädännön verotus.

Verosopimusten lähtökohtana on, että työntekovaltiolla on oikeus verottaa yksityiseltä työnantajalta saatua palkkatuloa. Tästä muodostaa poikkeuksen 183 päivän sääntö eli mekaanikkosääntö, jonka edellytysten täyttyessä verotusoikeus on työntekijän asuinvaltiolla.

Verosopimuksessa tulojen kaksinkertainen verotus poistetaan asuinvaltiossa joko vapautus- tai hyvitysmenetelmällä. Hyvityksen tai vapautuksen saamiseksi Suomessa henkilön on esitettävä selvitys ulkomailla ansaitun tulon ja siellä maksetun veron määrästä.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Suomessa sairaanhoito- ja päivärahamaksuista koostuva sairasvakuutusmaksu peritään vakuutetulta verotuksen yhteydessä. Ulkomaantyössä maksuvelvollisuus ratkaistaan kuitenkin sen perusteella, kuuluuko henkilö Suomen sosiaaliturvaan vai ei.

Suomen solmimat verosopimukset eivät koske sairausvakuutusmaksua. Maksu voidaan siis periä, vaikka Suomella ei olisikaan verotusoikeutta henkilön tuloon.

Mikäli työntekijä ulkomaantyöskentelyn ajan kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin, sairasvakuutusmaksu maksetaan pääsäännön mukaan Suomeen.

Jos rajoitetusti verovelvollinen työskentelee ulkomailla, mutta on Suomessa vakuutettu, suomalaisen työnantajan on tehtävä palkasta pidätys vakuutusmaksua varten. Jos palkanmaksaja on ulkomainen yritys, Uudenmaan verovirasto määrää maksun suoraan työntekijälle.

Veroilmoitus

Ulkomailla työskentelevän Suomessa yleisesti verovelvollisen henkilön on normaaliin tapaan annettava Suomeen veroilmoitus maailmanlaajuisista tuloistaan ja varoistaan. Myös mahdollinen ilmoitusvelvollisuus ja -menettely työskentelymaassa kannattaa selvittää jo heti ulkomaille lähtiessä.

Veroviranomaiset postittavat verovelvollisille esitäytetyn veroilmoituksen verovuoden päättymistä seuraavana keväänä. Kannattaa siis varmistaa, että verotoimistolla on tiedossaan oikeat yhteystiedot. Tarvittaessa yhteydenpidon verotoimistoon voi uskoa myös nimetylle asiamiehelle Suomessa.

Verovelvollisen pitää tarkistaa saamansa esitäytetty veroilmoitus, korjata ja täydentää puuttuvat tai virheelliset tiedot sekä palauttaa veroilmoitus siihen merkittynä päivänä. Jos tiedot ovat oikeat, ilmoitusta ei tarvitse palauttaa. Vaikka ilmoitusta ei jostain syystä saisi, verovelvollisen on huolehdittava ilmoituksen antamisesta Suomeen määräajassa.

Ulkomailla asuva voi tarvittaessa hakea lykkäystä veroilmoituksen jättöaikaan.

Ulkomaanpaikan ilmoittaminen

Suomalaisen työnantajan maksamaa ulkomaanpalkkaa ei tarvitse erikseen ilmoittaa veroilmoituksessa. Veroviranomaiset saavat tarvittavat tiedot suoraan työnantajan vuosi-ilmoitukselta. Jos tiedot ovat virheelliset tai puutteelliset tai verotoimisto sitä pyytää, tarvittavat lisätiedot on annettava. Veroilmoitusta voi olla syytä täydentää myös, jos esimerkiksi kuuden kuukauden säännön soveltuminen ei ole ollut varmaa vielä ennakkoperintävaiheessa, mutta säädetyt edellytykset täyttyvät. Jos palkan maksaa ulkomainen työnantaja, palkka ja luontoisedut ilmoitetaan veroilmoituksessa ulkomailta saatuna tulona.

Joskus voi olla myös mahdollista vaatia, että verosopimuksen mukaiseksi asuinpaikaksi katsotaan muu valtio kuin Suomi. Sillä voi ansiotulojen lisäksi olla vaikutusta myös pääomatulojen verotukseen.

Vähennykset

Tulon hankkimisesta aiheutuneet menot voi vaatia vähennettäväksi veroilmoituksella, jos tulo ei ole verovapaata esimerkiksi kuuden kuukauden säännön nojalla. Vähennystä voi saada esimerkiksi lisääntyneistä elantokustannuksista tai ulkomailla perityistä pakollisista eläke- tai työttömyysvakuutusmaksuista.

Rajoitetusti verovelvollisen ilmoitusvelvollisuus

Myös rajoitetusti verovelvollisen on annettava veroilmoitus Suomessa saadusta tulosta. Jos tulosta on peritty täällä lähdevero, veroilmoitusta ei tarvitse tehdä.

Ennakkoperinnän oikaiseminen

Kuuden kuukauden säännön soveltuminen ei ole aina varmaa heti työn alussa. Tällöin työnantaja toimittaa normaaliin tapaan ennakonpidätyksen Suomessa. Kun säännön soveltuminen varmistuu, työnantajan menettely riippuu siitä, maksetaanko palkkaa Pohjoismaissa vai muualla tapahtuvan työskentelyn perusteella. Työnantaja voi oikaista Pohjoismaiden ulkopuolella tapahtuvan työskentelyn perusteella maksetun palkan ennakonpidätyksen kuluvan verovuoden aikana oma-aloitteisesti. Verovuoden päätyttyä palkansaaja voi hakea ennakonpidätyksen palauttamista kotikuntansa verovirastolta.

Jos palkka on maksettu työskentelystä muussa Pohjoismaassa, työnantaja ei voi oikaista pidätystä eikä ennakonpidätystä voida myöskään palauttaa. Tämä johtuu Pohjoismaiden välisestä veron kantoa ja siirtoa koskevasta sopimuksesta.


Päivitetty 05.10.2017