(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Palvelut ja edut / Työttömyysturva / Ansiopäiväraha / Työttömyysetuuden määrä

Työttömyysetuuden määrä

Työsuhdeasiat
eLakimies
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Työttömyysetuudet maksetaan joko perusmääräisinä tai ansiosidonnaisina. Työttömyyskasan jäsenenä sinulla on lähtökohtaisesti oikeus ansiosidonnaisiin etuuksiin.

Ansiosidonnainen päiväraha

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Alle 18-vuotiden lasten vanhemmille maksetaan lapsikorotusta. Toisin kuin yleinen käsitys on, ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä ei siis ole prosentuaalinen osuus palkasta.

Mistä tuloista lasketaan

Työttömyyspäivärahan suuruus määritellään hakijan vakiintuneesta palkasta työssäoloehdon ajalta. Vakiintuneeseen palkkaan huomioidaan normaalin kuukausipalkan ja luontoisetujen lisäksi mm. iltatyö- ja vuorotyölisät, työajanlyhennyskorvaukset (ns. pekkasvapaakorvaukset) sekä tulospalkkiot ja bonukset siltä osin, kun niiden ansainta-aika kohdistuu palkanmäärittelyjaksoon, sekä työaikapankista nostetulta vapaa-ajalta maksettu palkka.

Palkanmäärittelyssä ei huomioida mm. lomarahaa, lomakorvausta, työaikapankista nostettua rahakorvausta tai työaikapankkiin talletettuja säästöjä, työsuhteen päättyessä maksettua kertakorvausta eikä osakeoptioita.

Palkanmäärittely on yksi eniten ongelmia tuottava vaihe työttömyskassassa. Määrittelyn  sujumiseksi suosittelemme, että pyydät työnantajaa ilmoittamaan palkkatiedot asiaan tarkoitetulla lomakkeella.

Päivärahalaskuri

IAET-kassan nettisivuilla on laskuri, jonka avulla voit laskea arvioidun päivärahasi suuruuden.

Lapsikorotus

Lapsikorotukset ovat vuonna 2017 yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta noin 112 euroa/kuukausi (5,23 euroa/päivä), kahdesta noin 165 euroa/kuukausi (7,68 euroa/päivä) ja useammasta lapsesta noin 213 euroa/kuukausi (9,90 euroa/päivä). Kuukausisummat on saatu kertomalla päiväraha luvulla 21,5 joka on keskimääräinen arkipäivien määrä kuukaudessa..

Korotettu päiväraha

Korotusosat pienenevät 1.1.2017

Ansiopäiväraha ja korotusosat pienenevät vuodenvaihteessa kaikilla päivärahan hakijoilla kansaneläkeindeksin leikkauksesta ja lakimuutoksista johtuen.

Korotetut ansio-osat

2017 lakimuutoksen myötä pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan maksaminen lopetetaan. Jos työsuhde on päättynyt ennen 1.1.2017, voidaan korotettua ansio-osaa pitkän työuran perusteella maksaa vielä 30.6.2017 asti.

Sinulla saattaa olla oikeus korotettuun ansio-osaan osallistuessasi johonkin työllistymistä edistävään palveluun.

Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettava koro­tettu ansio-osa ei edellytä sinulta tietyn mittaista työhistoriaa. Työttömyyden syylläkään ei ole tässä tapauksessa merkitystä. Myös yrittäjällä saattaa olla oikeus korotettuun ansio-osaan työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.

Edellytyksenä on kuitenkin se, että työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta on sovittu työl­listymissuunnitelmassa. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa koko palvelun keston ajalta, vaikka pal­velua ei järjestettäisikään viitenä päivänä viikossa. Ansiopäivärahasi määrä ei toisin sanoen vähene vain siitä syystä, ettei palvelua järjestetä viitenä päivänä viikossa. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta, jos tämä aika on enintään seitsemän kalenteripäivää.

Soviteltu päiväraha

Työttömyyspäivärahakaudella tehty osa-aika- tai sivutyö sekä satunnainen työ rajoittavat päivärahaoikeutta. Tämä tarkoittaa, että päivärahan määrä vähenee. Päiväraha maksetaan ns. soviteltuna. Soviteltua päivärahaa voit saada, jos

  • päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta
  • työsuhteesi on työnantajan aloitteesta osa-aikaistettu työsopimuslain mukaisesti
  • olet työttömänä vastaanottanut osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön
  • päätoimesta työttömäksi jäätyäsi jatkat päätyön ohella ollutta sivutyötä tai sivutoimista yritystoimintaa

Soviteltua päivärahaa ei kuitenkaan makseta, jos työaika ylittää 80 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työajan tarkastelujakso on kohdassa 2 yksi kalenteriviikko ja kohdissa 1 sekä 3 kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa. Soviteltua työttömyyspäivärahaa maksetaan siten, että päiväraha ja 50 % saadusta tulosta voivat kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana yhteensä nousta määrään, joka täytenä päivärahana muutoin olisi voitu maksaa. Yhteensovituksessa kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 päivää ja yhteen kalenteriviikkoon 5 päivää.

Sovitellun päivärahan maksamista rajoittaa sääntö, jonka mukaan sovitellun päivärahan ja yhteen sovitettavan tulon summa voi olla enintään henkilön päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Soviteltua päivärahaa maksetaan enintään 36 kuukaudelta. Kolmen kuukauden enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, jos päivärahansaaja on ollut yhdenjaksoisesti kokoaikatyössä vähintään kuusi kuukautta tai enimmäismaksuajan (500 täyttä päivärahapäivää) täytyttyä täyttänyt työttömyysturvalain kahdeksan kuukauden paluuehdon. Laskettaessa työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täyttymistä otetaan soviteltuna päivärahana maksettu määrä huomioon muunnettuna täysiksi työttömyyspäivärahoiksi.

Osa-aikaisen työsuhteen alkaessa tulee työttömyyspäivärahaa maksavalle kassalle toimittaa kopio työsopimuksesta tai työnantajan todistus työsuhteen laadusta. Korvausta haettaessa on kassalle toimitettava palkkatodistus haettavaa aikaa vastaavalta ajalta. Muista, että kaikki päivärahakaudella ansaittu työtulo tulee ilmoittaa kassalle.

Sovitellun päivärahan suojaosa

Vuoden 2014 alusta lähtien sovittelussa huomioidaan ns. suojaosa, joka tarkoittaa summaa, jolta osin tuloja ei huomioida lainkaan sovittelussa. Suojaosa on 300 euroa / kk tai 279 euroa / neljä viikkoa.

Puolet suojaosan ylittävästä tulosta vähentää päivärahan suuruutta. Suojaosasta huolimatta kaikki työt tulee ilmoittaa IAET-kassalle ja kaikki palkkatiedot tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi. Kassa huolehtii suojaosan huomioimisesta.

Peruspäiväraha

Ne työttömät, jotka eivät ole olleet työttömyyskassan jäseniä vaadittua aikaa, mutta täyttävät työssäoloehdon, ovat oikeutettuja Kansaneläkelaitoksen maksamaan peruspäivärahaan. Päivärahakauden kesto on sama kuin ansiosidonnaisessa työttömyyspäivärahassa. Päivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa.

Peruspäiväraha on saajalle verollista tuloa. Päivärahaa haetaan Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolta.

Työmarkkinatuki

Ne työttömät, jotka eivät täytä työttömyyspäivärahan saamisen ehtoja tai ovat jo saaneet päivärahaa enimmäisajan, voivat saada Kansaneläkelaitoksen maksamaa työmarkkinatukea. Tukea maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa vähintään viiden omavastuupäivän jälkeen.

Työmarkkinatuki on yleensä tarveharkintainen. Niille, jotka saavat sitä työttömyyspäivärahan enimmäismäärän täytyttyä, tuki maksetaan kuitenkin ilman tarveharkintaa 180 päivän ajan ja sen jälkeen tarveharkintaisesti. Tarveharkintaa ei kuitenkaan sovelleta sellaiseen 55 vuotta täyttäneeseen työmarkkinatuen saajaan, joka työttömäksi joutuessaan oli täyttänyt työssäoloehdon.

Omavastuuaikaa ja tarveharkintaa ei myöskään sovelleta silloin, kun tuen saajan osallistuu työmarkkinoille sijoittumista tukeviin toimenpiteisiin, kuten työharjoitteluun, työvoimapoliittiseen koulutukseen tai ammatinvalinnanohjaus- ja kuntoutustoimenpiteeseen. Työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen lisättynä mahdollisella lapsikorotuksella, joka on 40 % peruspäivärahan lapsikorotuksesta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden aikana tuki maksetaan täysimääräisenä. Työmarkkinatuen kestolle ei ole enimmäisaikaa. Tuki on saajalle veronalaista tuloa ja tukea haetaan Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta.


Päivitetty 21.02.2017