(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Edunvalvonta / Jäsentutkimus / Tutkimustuloksia 2015

Tutkimustuloksia 2015

Työehtosopimukset
Työpaikkatoiminta
Jäsentutkimus
Osana Akavaa
Osana eurooppalaista edunvalvontaa
Osana YTN:ää
Yhteistoiminta

Jäsentutkimus 2015: Motivoituneet osaajat luottavat uraansa ja YTYyn

Ytyläiset viihtyvät hyvin työssään, ovat motivoituneita ja luottavat työpaikkansa pysyvyyteen enemmän kuin moni suomalainen. He ovat myös tyytyväisiä YTYn jäsenpalveluihin ja -etuihin. Tuore jäsentutkimus kuitenkin paljastaa, että ytyläisten keskimääräinen ansiotaso junnaa paikallaan.

Ytyläiset ovat keskimäärin melko tyytyväisiä työhönsä ja urakehitysmahdollisuuksiinsa ja he pitävät työpaikkansa tulevaisuudennäkymiä sangen hyvinä. Myös oman organisaation työskentelytilat, työvälineet ja työolot saavat heiltä kiitosta, samoin esimiestyö. Tämä tarkoittaa, että ytyläisten asenteet ovat valoisampia kuin monen muun suomalaisen.

Pelko työpaikan menettämisestä jäytää satoja tuhansia suomalaisia. Ytyläisistä 38 prosenttia kuitenkin uskoi, että työpaikan tilanne on lähitulevaisuudessa melko vakaa ja 45 prosenttia ytyläisistä piti myös omaa tilannetta työpaikalla melko vakaana. Noin joka kolmas ytyläinen kuitenkin piti mahdollisena tai todennäköisenä irtisanomisia omalla työpaikallaan, mutta vain joka kuudes arveli potkujen kohdistuvan itseensä.

Jos työ kuitenkin menisi alta, se ei olisi maailmanloppu: 39 prosenttia uskoo löytävänsä uuden työpaikan toisen työnantajan palveluksesta. Työttömäksi työnhakijaksi arveli jäävänsä vain joka viides jäsentutkimukseen vastannut.

Keskiansio 4 663 euroa kuussa

Ytyläisten kokonaiskuukausiansio ilman pääomatuloja, lomarahoja ja ylityökorvauksia oli viime lokakuussa keskimäärin 4 663 euroa. Enemmistö oli saanut tulospalkkion viime vuonna. Miesten keskiansio oli 4 986 euroa, naisten puolestaan 4 274 euroa kuussa.

Paras ansiotaso oli pääkaupunkiseudulla ja keskimäärin 100-249 työntekijän yrityksissä. Siinä missä pääkaupunkiseudulla asuvien jäsenten keskiansio oli 4 980 euroa kuukaudessa, muualla Suomessa jäätiin keskimäärin 4 379 euroon.

Alakohtaisesti parhaat ansiot olivat yleishallinnollisissa tehtävissä ja markkinointitehtävissä. Korkeimmillaan ansiotaso oli keskimäärin 24-30 vuotta töissä olleiden kohdalla.

Ytyläisten ansiot ovat junnanneet paikallaan jo vuosia tai jopa laskeneet. Näin on esimerkiksi toimialoista jäsenmäärällisesti suurimmalla eli rahoitusalalla. Vuonna 2015 rahoitusalan jäsenten keskikuukausiansio oli jäsentutkimuksen mukaan 4 932 euroa, kun se vielä vuonna 2014 oli 5 027 euroa.

Suhtautuminen palkkaukseen jakoi vastaajia: 43 prosenttia oli sitä mieltä, että oma palkka ei ole oikeudenmukainen.

Motivaatio korkea, urakehitys mietityttää

Selvä enemmistö eli 83 prosenttia vastaajista oli erittäin tai melko tyytyväisiä työhönsä, ja 70 prosenttia oli tyytyväisiä myös kehitysmahdollisuuksiinsa. Tyytyväisyyden kannalta keskeistä on, että oman työn sisältö motivoi. Tätä mieltä oli peräti 88 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Yhtä moni koki, että omaa osaamista voi hyödyntää työssään.

Motivaatiota kohentaa myös arvostus. Ytyläisistä 75 prosenttia kertoi olevansa erittäin tai melko tyytyväinen oman ammattitaitonsa arvostukseen. Työaikajärjestelyihin oli tyytymätön vain joka kymmenes vastaaja, mikä kertonee esimiesten ja asiantuntijoiden hyvistä mahdollisuuksista vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Ytyläiset kertovat myös voivansa vaikuttaa hyvin työtehtäviensä sisältöön. Tätä mieltä oli 68 prosenttia vastaajista.

Kehittyykö oma ura?

Urakehitysmahdollisuudet jakoivat ytyläisiä jonkin verran. Niistä kysyttäessä tyytyväisten ja tyytymättömien määrä oli suurin piirtein yhtä suuri. Urakehitystä voi edesauttaa muun muassa kouluttautumalla. Keskimäärin ytyläiset pääsevät 1-5 päiväksi työnantajan järjestämään koulutukseen joka vuosi.

Omakustanteinen koulutus ei houkuttele: vain joka kuudes oli kouluttautunut omaan piikkiinsä kuluneen vuoden aikana.
Ytyläiset kuitenkin suhtautuvat itsensä sivistämiseen myönteisesti: 55 prosenttia haluaisi käyttää osaamisensa kehittämiseen enemmän aikaa kuin nyt. Sen sijaan kokousten määrää haluttaisiin vähentää.

Loistopalvelua itselle sopivasta liitosta

Jäsenet pitävät YTYn jäsenpalveluja ja -etuja tärkeinä ja laadukkaina, mutta valtaosa ei ole koskaan käyttänyt niitä - lukuun ottamatta viestintäpalveluita. Keskimäärin noin 20 prosenttia vastaajista oli kuluneen parin vuoden aikana saanut YTYstä työsuhdeneuvontaa, työttömyysturvaneuvontaa tai osallistunut YTYn koulutuksiin tai muihin tilaisuuksiin. Kuitenkin lähes kaikki eli 94 prosenttia vastaajista suosittelisi liittoa saamansa kokemuksen tai palvelun perusteella. Myös YTY-lehti tai uutiskirje olivat melkein jokaiselle tuttuja.

YTYn toimintaa pidettiin myös nykyaikaisena ja hinta-laatu-suhteeltaan hyvänä ja palveluita ja etuja riittävinä. Tätä mieltä oli lähes 90 prosenttia ytyläisistä. YTYn henkilökuntaa piti ammattitaitoisena 69 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Selvä enemmistö myös piti YTYä itselleen sopivimpana ammattiliittona ja kertoi olevansa tyytyväinen jäsen.


Aimo Ytyläinen

Keskimääräinen jäsen, Aimo Ytyläinen, on noin 50-vuotias mies pääkaupunkiseudulta. Hän on suorittanut kaupallis-hallinnollisen opistotason tutkinnon ja työskentelee nyt vakituisessa, kokopäiväisessä työssä. Työvuosia on takana noin 25, ja YTYssä Aimo on ollut vuodesta 2006 lähtien.

Aimo toimii rahoitusalalla keskijohdossa suuressa yrityksessä. Hänen työaikansa on 37,5 tuntia viikossa, mutta todellisuudessa työviikko venähtää muutaman tunnin pitemmäksi. Alaisia Aimolla on vajaa 20. 

Matkapäiviä Aimolla on vuodessa 5-14.  Työnantaja kustantaa Aimolle muutaman koulutuspäivän vuodessa.


Päivitetty 29.04.2016