(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Palvelut ja edut / Työsuhdeasiat / Johtajasopimus / Salassapito- ja kilpailukieltosopimukset

Salassapito- ja kilpailukieltosopimukset

Työsuhdeasiat
eLakimies
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Työsopimuslain mukainen salassapitovelvollisuus koskee vain työssäoloaikaa. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsopimuksen voimassaolon aikana ilmaista muille eikä itse käyttää hyödykseen työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia eikä vastaanottaa tai vaatia lahjusta suosiakseen toista elinkeinotoiminnassa. Liike- tai ammattisalaisuuden ilmaisemisesta ja väärinkäyttämisestä sekä lahjuksen ottamisesta ja antamisesta elinkeinotoiminnassa on säädetty rangaistus rikoslaissa.

Johtajasopimuksella halutaan usein siten varmistaa liikesalaisuuksien salassapito myös niiden osalta, jotka eivät ole työsopimuslain sitomia. Liikesalaisuuskielto on kuitenkin syytä myös johtajasopimusten osalta rajoittaa, jos se on mahdollista, sopimussuhteen kestoon. Ei ole suositeltavaa tarpeettomasti sitouttaa tai sitoutua ainakaan pitkäksi aikaa sopimussuhteen päättymisen jälkeen. Aika voi vaihdella 6 -12 kk välillä.

Salassapitovelvollisuus voidaan kirjata johtajasopimukseen esim erkiksi työsopimuslain 3 luvun 4 §:n mukaisesti ja määrittää myös salassapitovelvollisuuden rikkomista seuraava vahingonkorvausvelvollisuus tai sopimussakko.

Rangaistavuus

Liikesalaisuuden ilmaiseminen voi olla myös rangaistava teko sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaan.

Myös rikoslain 30 luvussa säännellään yrityssalaisuuden rikkomisesta työsuhteen aikana. Toimitusjohtajat rinnastetaan työntekijään rikoslakia sovellettaessa.  Rikoslain säännöksen mukaan työntekijä voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen, jos hän hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai käyttää hyväkseen sitä. Vaikka nämä säädökset koskevat toimitusjohtajasuhteen voimassaoloaikaa, toimitusjohtajan on syytä olla varovainen perustaessaan kilpailevaa yritystä tai siirtyessään kilpailijan palvelukseen. Hänen on syytä varoa, että hän ei tee kilpailevia tekoja, kuten markkinointia, asiakkaiden hankintaa tai muuta työtä vielä ollessaan työsopimussuhteessa. 

Toimisuhteen päätyttyä

Työnantajalla voi myös olla erityinen syy kieltää kilpaileva toiminta ja jatkaa salassapitovelvollisuutta toimisuhteen päätyttyäkin. Kilpailukieltolausekkeen ei kuitenkaan tule kohtuuttomasti rajoittaa toimitusjohtajan toimintavapautta. Toimitusjohtajan kilpailukieltolauseketta voitaneen pitää kohtuullisena seuraavilla edellytyksillä:

  • Se ei ole voimassa silloin, kun toimisuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä;
  • Voimassaoloajalta maksetaan toimitusjohtajalle riittävä korvaus esimerkiksi kuukausittain
  • Voimassaoloaika ei ole kohtuuttoman pitkä. Käytännössä tavallista on se, että enimmäispituus on 6-12 kuukautta työssäolon päättymisen jälkeen.

Kilpailukieltolausekkeissa on usein määritelty tietty sopimussakko, mikäli toimitusjohtaja rikkoo sopimuksen. Korvaussummana voidaan ajatella sidottuisuuden kestoajalle kerrottua kuukausipalkkaa. Mikäli sakosta ei ole sovittu sovelletaan vahingonkorvauslakia.

Työsopimuslaki ei pääsääntöisesti koske toimitusjohtajaa. Vertailun vuoksi on kuitenkin hyvä todeta työntekijöitä koskevat säännöt.

Työsopimuslaki määrittelee, millaisissa tilanteissa työnantaja ja työntekijä voivat tehdä kilpailukieltosopimuksen ja millainen se voi olla sisällöltään.  Kilpailukieltosopimuksen tekemiseen on oltava perusteltu syy. Kilpailunrajoitusaika voi olla työsuhteen päättymisen jälkeen enintään kuusi kuukautta. Jos työnantaja on maksanut työntekijälle erityisen korvauksen sidonnaisuudesta, rajoitusaika voi olla enintään yksi vuosi. Ylimenevältä osin sopimus on mitätön. Mikäli kilpailukieltosopimuksessa on sovittu sopimussakosta, sen määrä ei saa ylittää työntekijän kuuden kuukauden palkkaa. Mikäli työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, hän voi joutua maksamaan sovitun sopimussakon, vaikka rikkomisella ei todellista vahinkoa olisikaan aiheutunut entiselle työnantajalle. Työnantaja voi vaatia korvausta myös vahingonkorvauslain perusteella. Silloin työnantajan on pystyttävä näyttämään toteen aiheutuneen vahingon suuruus. Kilpailukieltosopimus lakkaa olemasta voimassa, mikäli työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Mikäli ne ovat kohtuuttomia, niitä voidaan kohtuullistaa oikeustoimilain nojalla, viime kädessä käräjäoikeudessa.



Päivitetty 08.01.2015