(09) 2510 1310    yty@yty.fi      

Perhevapaat

Työsuhdeasiat
eLakimies
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Työntekijällä on oikeus perhevapaisiin. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat on sidottu äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauteen. Hoitovapaata voi saada lapsen hoitoa varten, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Perhevapaisiin luetaan myös osittainen ja tilapäinen hoitovapaa.

Äitiysvapaa

Äidillä on oikeus raskauden, synnytyksen ja lapsen hoidon vuoksi 105 arkipäivän (n. 4 kk) mittaiseen vapaaseen. Äitiysvapaalle voi jäädä aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.

Adoptioäti ei voi saada äitiysvapaata, mutta hänellä on oikeus pidempään vanheimpainvapaaseen.

Äitiysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Työntekijällä on oikeus varhentaa äitiysvapaata, jos se on tarpeellista lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi.

Erityisäitiysvapaa

Raskaana olevalla naisella on oikeus erityisäitiysvapaaseen, jos hän on työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvän vaaratekijän vuoksi estynyt tekemästä työtään, ellei hänelle pystytä järjestämään raskauden ajaksi riskitöntä työtä. Oikeus erityisäitiysvapaaseen on vapaan välttämättömyyden toteamisesta äitiysvapaan alkuun.

Vanheimpaanvapaa

Vanhempainvapaa on noin kuuden kuukauden (158 arkipäivää) mittainen, ja sen voi pitää kumpi tahansa vanhemmista tai he voivat jakaa sen keskenään. Adoptiovanhemmilla vapaa on pidempi. Vanhemmat eivät voi olla yhtä aikaa vanheimpainvapaalla, ellei kyseessä ole monikkoperhe. Yhden vanhemman pitämä vanhempainvapaa voidaan jakaa enintään kahteen osaan, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän (lauantai mukaan luettuna) mittaisia.

Vapaan pitämisestä ja pituudesta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Vapaan ajankohdan muuttaminen on mahdollista perustellusta syystä vähintään kuukauden ilmoitusajalla.

Isyysvapaa

Isyysvapaa on enintään 54 päivää eli noin yhdeksän viikkoa. Siitä isä voi pitää 1-18 päivän vapaan äidin kanssa yhtä aikaa eli äitiysvapaan tai äidin pitämän vanhempainvapaan aikana.

Loput isyysrahapäivät voi pitää vanhempainrahan jälkeen. Halutessaan isä voi pitää kaikki isyysrahapäivät äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen.

Isyysvapaan voi jakaa osiin. Äidin kanssa yhtäaikaisesti pidettävät 1-18 arkipäivää voi jakaa enintään neljään jaksoon. Vanhempainrahakauden jälkeisen isyysvapaan voi jakaa enintään kahteen jaksoon.

Oikeus vapaaseen edellyttää, että isä asuu lapsen äidin kanssa yhteisessä taloudessa. Vapaan voi saada poikkeuksellisesti, vaikka isä asuisi äidin kanssa eri osoitteessa, jos he ovat naimisissa ja erossa asuminen johtuu esim. työtilanteesta. Välien rikkoutumisen takia eri osoitteessa asuva isä ei voi saada isyysvapaata.

Isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Jo pidät isyysvapaata korkeintaan 12 arkipäivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi. Synnytyksen yhteydessä pidettävän isyysvapaan ajankohtaa voi muuttaa, jos se on tarpeellista lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi.

Myös adoptioisällä ja sillä rekisteröidyn parisuhteen osapuolella, joka adoptoi puolisonsa lapsen tai ottolapsen, on sukupuolestaan riippumatta oikeus isyysvapaisiin.

Osittainen vanhempainvapaa

Äiti ja isä voivat keskenään sopimallaan tavalla jakaa vanhempainvapaan (158 arkipäivää), jolloin molemmat ovat osa-aikaisesti työssä ja hoitavat osa-aikaisesti lasta, kuitenkin niin, että kerrallaan lasta hoitaa vain toinen vanhemmista. Monikkoperheissä on mahdollista olla vanheimpainvapaalla myös yhtä aikaa. Yhden vanhemman pitämä vanhempainvapaa voidaan jakaa enintään kahteen osaan, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän (lauantai mukaan luettuna) mittaisia.

Hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus hoitovapaaseen lapsensa tai muun taloudessa vakituisesti asuvan lapsen hoitoa varten, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Ottovanhemmalla on oikeus hoitovapaaseen, kunnes adoptiosta on kulunut kaksi vuotta. Ottovanhemman hoitovapaaoikeutta on kuitenkin rajoitettu niin, ettei ottovanhempi voi olla hoitovapaalla enää silloin, kun lapsi on aloittanut koulun perusopetuksessa.

Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

Hoitovapaasta ja sen pituudesta työntekijän on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen hoitovapaan alkua. Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja pituuden, kunhan tästä ilmoitetaan työnantajalle viimeistään kuukausi ennen muutosta.

Osittainen hoitovapaa

Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen on työntekijällä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi saada, kunnes kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

Molemmat vanhemmat tai huoltajat voivat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. On esimerkiksi mahdollista, että toinen vanhemmista hoitaa lasta aamupäivän, ja toinen iltapäivän.

Esitys osittaisesta hoitovapaasta on tehtävä viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta ja sen järjestelyistä. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta vain, jos vapaasta aiheutuu tuotannolle tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteista.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta yksityiskohtaisista järjestelyistä ei päästä sopimukseen, on työntekijälle annettava vapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät tällöin työntekijän esittämällä tavalla ja niin, että vuorokautinen työaika lyhennetään kuuteen tuntiin.

Tilapäinen hoitovapaa

Kun työntekijän lapsi tai muu hänen taloudessaan vakituisesti asuva, alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, on työntekijällä oikeus saada hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata. Vapaan pituus on enintään neljä työpäivää kerrallaan. Molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät voi olla tilapäisellä hoitovapaalla samanaikaisesti.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Mikäli työnantaja pyytää, on työntekijän esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Poissaolo pakottavasta perhesyystä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Poissaolosta ja sen syystä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Mikäli työnantaja tätä pyytää, on työntekijän esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.

Työnantajalla ei ole lakisääteistä palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta. Monilla työehtosopimuksilla on kuitenkin sovittu täyden palkan maksamisesta kolmen ensimmäisen äitiyslomakuukauden ajan ja kolmen ensimmäisen tilapäisen hoitovapaapäivän ajan.

Palkanmaksuvelvollisuus perhevapaan aikana

Työsopimuslain mukaan työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta perhevapaiden ajalta. Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.
  
Äitiysloman ja tilapäisen hoitovapaan palkanmaksuvelvollisuudesta on yleisesti sovittu työehtosopimuksilla tai osana työsopimusta. Työehtosopimusten mukaan on tavanomaista maksaa täysi palkka kolmelta ensimmäiseltä äitiyslomakuukaudelta. Tilapäinen hoitovapaa on työehtosopimusten mukaan palkallista yleensä kolmen päivän ajalta. Palkallisen vapaan pituus voi kuitenkin olla alakohtaisen työehtosopimuksen mukaan tätä pidempi. Edellä todetuista palkanmaksukäytännöistä on myös tavanomaista sopia osana työsopimusta.

Isyysvapaan palkallisuudesta sekä adoptiovanhempien oikeudesta palkalliseen vapaaseen on myös sovittu joissain työehtosopimuksissa.

Kelan maksamista korvauksista perhevapaiden ajalta saat lisätietoa Kelan sivuilta.

Perhevapaalta kertyvä loma

Työntekijälle kertyy vuosilomaa perhevapaan ajalta 156 äitiys- ja vanhempainvapaapäivältä ja 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivältä eli kuudelta kuukaudelta.


Työhönpaluuoikeus

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on perhevapaan päättyessä oikeus palata ensisijaisesti aiempaan työhönsä entisin ehdoin. Merkitystä ei ole sillä, kuinka kauan poissaolo on kestänyt. Jos perhevapaa on ollut pitkäkestoinen, työntekijän ammattitaito saattaa vaatia kohennusta esimerkiksi alan nopean kehityksen vuoksi. Työnantajan velvollisuus on tällöin järjestää työntekijälle täydennyskoulutusta.

Tavallisesti perhevapaalle lähtijän tilalle palkataan sijainen määräajaksi. Sijaisen työsuhde päättyy yleensä perhevapaalla olleen palatessa töihin. Vaikka sijainen olisi vakinaistettu tehtävään, perhevapaalta palaavalla työntekijällä oikeus siitä huolimatta palata aiempaan työhönsä tai sitä vastaavaan työhön. Sijaisen jääminen perhevapaalta palaavan työntekijän tehtäviin edellyttää, että työtehtävät ovat muuttuneet niin, ettei kysymys ole enää samasta työstä eikä työhön palaajaa voida kohtuudella kouluttaa muuttuneisiin tehtäviin.

Joskus tilanne työpaikalla on perhevapaan aikana saattanut muuttua esimerkiksi työtehtävien uudelleenorganisoinnin vuoksi. Ellei palaaminen entisiin tehtäviin ole mahdollista, työnantajan on tarjottava työntekijälle aiempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä. Ellei vastaavaa työtä ole tarjolla, työnantajan on tarjottava muuta työsopimuksen mukaista työtä. Työsuhteen ehtojen, kuten palkan, tulee kummassakin tapauksessa säilyä vähintään entisinä.
Työnantaja saattaa syyllistyä tasa-arvolain vastaiseen sukupuoleen perustuvaan syrjintään, jos perhevapaalta palaavan työntekijän aiempaa työtä tekee toinen henkilö ja työhön palaaja osoitetaan uuteen tehtävään. Syrjintää voi olla myös se, että työntekijän paluu aiempaan työhönsä ei ole mahdollista siksi, että hänen entiset tehtävänsä on jaettu useille henkilöille. Tasa-arvolain mukaan työnantaja ei saa johtaa työtä, jakaa työtehtäviä tai muutoin järjestää työoloja siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella.
 
Jos työnantajan todetaan syrjineen työntekijää tasa-arvolain vastaisesti, hänen on maksettava syrjitylle työtekijälle erityinen hyvitysmaksu. Sen suuruus on 3 240-16 210 euroa. Vakavimmissa tapauksissa työnantajan saatetaan todeta syyllistyneen myös rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn työsyrjintään. Rangaistus työsyrjinnästä on sakko tai korkeintaan kuusi kuukautta vankeutta.

Jos perhevapaalta palaavan työntekijän työsuhde päättyy siksi, että hänen työtehtävänsä on jaettu muille, voi kyseessä olla myös työsopimuslain vastainen työsuhteen päättyminen. Tällöin työntekijällä on oikeus saada vahingonkorvausta myös työsuhteen perusteettomasta päättymisestä. Korvauksen määrä vastaa 3-24 kuukauden palkkaa.

Jäsenmaksualennus

Myönnämme alennuksen jäsenmaksuista niille pitkällä perhevapaalla oleville, jotka eivät saa palkkatuloa. Lyhin alennukseen oikeuttava aika on kolme täyttä kalenterikuukautta.


Päivitetty 05.07.2017