(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Edunvalvonta / Yhteistoiminta / Neuvotteluprosessi

Neuvotteluprosessi

Työehtosopimukset
Työpaikkatoiminta
Jäsentutkimus
Osana Akavaa
Osana eurooppalaista edunvalvontaa
Osana YTN:ää
Yhteistoiminta
Kaupan ala

Neuvotteluprosessi on erilainen riippuen siitä, onko kyseessä työvoiman vähentämisneuvottelut, liikkeen luovutuksen perusteella käytävät neuvottelut vai muu yhteistoimintaneuvottelu. Eroja on muun muassa neuvotteluajoissa ja neuvotteluvelvoitteen sisällössä.

Työvoiman vähentämisneuvottelut

Työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvotteluesityksestä tulee käydä ilmi ainakin neuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista.

Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista työnantajan on annettava asianomaisten työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissään olevat tiedot:

  • aiottujen toimenpiteiden perusteista
  • alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä
  • selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät
  • arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen

Jos työnantaja harkitsee alle kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taikka vähintään kymmenen työntekijän lomauttamista 90 päivää lyhyemmäksi ajaksi, työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa yllä mainittuja tietoja, elleivät työntekijän edustajat niitä pyydä.

Jos työnantaja harkitsee irtisanovansa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein, työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava henkilöstöryhmien edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi.

Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.

Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi työnantajan harkitsemien toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksia. Lisäksi tulee käsitellä yllä mainittuja työllistymistä koskevia toimintaperiaatteita tai toimintasuunnitelmaa. Viimeiseksi käsitellään vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi.

Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty tässä luvussa tarkoitetulla tavalla 14 päivän ajanjaksona niiden alkamisesta.

Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, 90 päivää pidemmät lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty vähintään kuuden viikon ajanjaksona niiden alkamisesta. Asiasta voidaan sopia toisin työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Neuvotteluajanjakso on kuitenkin 14 päivää yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30.

Täytettyään neuvotteluvelvoitteensa, työnantajan on esitettävä kohtuullisen ajan kuluessa henkilöstöryhmien edustajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi, neuvotelluista asioista riippuen, ainakin irtisanottavien, lomautettavien ja osa-aikaistettavien määrät henkilöstöryhmittäin, lomautusten kestoajat sekä minkä ajan kuluessa työnantaja aikoo panna toimeen päätöksensä työvoiman käytön vähentämisestä. Henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on esitettävä tämä selvitys asianomaiseen henkilöstöryhmään kuuluville työntekijöille yhteisesti heitä koskevilta osiltaan.

Liikkeen luovutus

Sekä liikkeen luovuttajan että luovutuksen saajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee:

  • luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta
  • luovutuksen syyt
  • luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset
  • suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet

Selvitettyään edellä mainitut tiedot henkilöstöryhmien edustajille luovutuksensaajan on varattava heille tilaisuus esittää tarkentavia kysymyksiä sekä annettava vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Tämän jälkeen työnantajan henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä on esitettävä samat tiedot yrityksen koko henkilöstölle.

Jos neuvotteluissa tämän jälkeen todetaan, ettei luovutuksesta aiheudu henkilövaikutuksia, lain mukaiset velvoitteet on täytetty. Jos taas liikkeen luovutuksella todetaan olevan henkilövaikutuksia, esimerkiksi työvoiman vähentämistarpeen muodossa, niistä on käytävä uudet yt-neuvottelut.

Muut yhteistoimintaneuvottelut 

Aloitteen tekeminen yhteistoimintaneuvottelujen käymiseksi on työnantajalla. Se on tehtävä hyvissä ajoin ennen neuvottelujen aloittamista. Aloitteessa on ilmoitettava neuvottelujen alkamisaika ja paikka.

Aloitteelle ei ole annettu tarkkaa sisältövaatimusta, vaan laissa todetaan ainoastaan, että työnantajan on ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista annettava käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset, käytettävissään olevat tiedot. Mitään varsinaisia ratkaisuehdotuksia aloite ei kuitenkaan saa sisältää. Laissa ei ole myöskään tarkkaa aikamäärää aloitteen antamisen ja neuvottelujen alkamisen välille. Riittävä aika merkitsee pääsääntöisesti useampia päiviä. Jos työnantajan antama aika ei ole riittävä neuvottelualoitteeseen tutustumiseksi, työnantajalta kannattaa pyytää myöhäisempää neuvotteluajankohtaa.

Myös henkilöstöryhmien edustajilla on aloiteoikeus asioiden käsittelemiseksi yhteistoimintaneuvotteluissa, jos työnantaja ei sitä oma-aloitteisesti tee. Jos henkilöstön edustaja pyytää neuvotteluja tietyssä asiassa, työnantajan on tehtävä neuvottelualoite mahdollisimman pian. Työnantaja voi myös pidättäytyä neuvotteluista. Tällöin työnantajan on annettava selvitys kielteisestä vastauksesta viipymättä kirjallisena.

Neuvotteluissa käsitellään suunnitelman, periaatteiden tai tavoitteiden perusteita, tavoitteita, tarkoituksia ja vaikutuksia. Neuvotteluille ei ole annettu erityisiä neuvotteluaikoja. Työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun hän on menetellyt yllä kerrotun mukaisesti ja kun asioista on neuvoteltu lain tarkoituksen ja yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi.

Perusteellisempaa tietoa siitä, mitä asioita kunkin neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvan suunnitelman, periaatteiden tai tavoitteiden käsittelyssä on huomioitava, saat YTN:n yhteistoimintalakioppaasta.

Yritystoiminnan muutokset

Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä yllä yritystoiminnan muutoksista johtuvat, työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvat työntekijöiden asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä ja työtilojen järjestelyissä sekä siirrot tehtävistä toisiin sekä säännöllisen työajan järjestelyt, näihin suunniteltavat muutokset ja aiottujen muutosten vaikutukset säännöllisen työajan alkamiseen ja päättymiseen samoin kuin lepo- ja ruokailutaukojen ajankohtiin, jollei työnantajaa sitovasta työehtosopimuksesta johdu muuta.

Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä, ennen kuin työnantaja päättää yritystoiminnan muutoksista. Jos suunniteltu muutos vaikuttaa vain yhden tai muutaman työntekijän asemaan, käydään yhteistoimintaneuvottelut kunkin työntekijän kanssa erikseen, jollei toisin sovita. Kullakin työntekijällä on kuitenkin oikeus vaatia, että häntä koskevasta asiasta on neuvoteltava myös hänen edustajansa ja työnantajan kesken.

Työnantajalla on velvollisuus tehdä neuvottelualoite. Aloitteessa on ilmoitettava neuvottelujen aloitusaika ja paikka. Työnantajan tulee pääsääntöisesti antaa ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista kaikki käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset, käytettävissään olevat tiedot.

Myös henkilöstöryhmien edustajilla on aloiteoikeus asioiden käsittelemiseksi yhteistoimintaneuvotteluissa, jos työnantaja ei sitä oma-aloitteisesti tee. Jos henkilöstön edustaja pyytää neuvotteluja tietyssä asiassa, työnantajan on tehtävä neuvottelualoite mahdollisimman pian. Työnantaja voi myös pidättäytyä neuvotteluista. Tällöin työnantajan on annettava selvitys kielteisestä vastauksesta viipymättä kirjallisena.

Laissa ei ole tarkkaa aikamäärää aloitteen antamisen ja neuvottelujen alkamisen välille, koska käsiteltävät asiat ovat hyvin erilaisia. Työntekijällä tai henkilöstön edustajajilla on oltava riittävästi aikaa perehtyä käsiteltäviin asioihin.

Neuvotteluissa käsitellään yritystoiminnan muutoksen perusteita, tavoitteita, tarkoituksia ja vaikutuksia. Neuvotteluille ei ole annettu erityisiä neuvotteluaikoja. Työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun hän on menetellyt yllä kerrotun mukaisesti ja kun asioista on neuvoteltu lain tarkoituksen ja yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi.


Päivitetty 02.01.2015