(09) 2510 1310    yty@yty.fi      

Ajankohtaista

Tietosuojaseloste

Jäsenpalvelut: 25.05.2018

YTYn toiminnanjohtajaksi on valittu Mats Nyman

Jäsenpalvelut: 23.05.2018

Työ- ja lomamatkan voi yhdistää

Työelämä: 07.05.2018

Suosittele YTYä ja voita arvontapalkintoja

Jäsenedut: 07.04.2018

Cityjetin työehtosopimuskiistaan sopu

Työsuhdeasiat: 03.04.2018

Suomen Cityjetin lentäjille tukea työehtosopimuskiistaan Ruotsista

Työsuhdeasiat: 29.03.2018

Rahoitusalalle sopu - ylityökielto päättyy

Työsuhdeasiat: 25.03.2018

Rahoitusalalle sovintoesitys. Jos lakko kuitenkin alkaa, YTYn jäseniä koskee vain ylityökielto

Työsuhdeasiat: 23.03.2018

SAS:n lentoja vaarassa peruuntua - lentäjät jättäneet lakkovaroituksen

Työsuhdeasiat: 22.03.2018

Kesätyö 16-17 -vuotiaalle nuorelle YTYn Itä-Pasilan toimistolla

Työelämä: 21.03.2018

Liityimme Entren jäseniksi

Jäsenpalvelut: 25.02.2018

YTY-lehti 1/2018 on ilmestynyt

Jäsenpalvelut: 22.02.2018

YTYn kevätkokous ja jäsenilta Tampereella 12.4.

Jäsenedut: 17.02.2018

YTYn ensimmäinen mentorointiohjelma (pilotti) käynnistyy helmikuussa

Jäsenedut: 07.02.2018

Rahoitusala jää edelleen ilman työehtosopimusta

Työsuhdeasiat: 02.02.2018

Akava ja Danske Bank syventävät yhteistyötään: Lähes miljoona suomalaista voi alentaa asuntolainamarginaaliaan

Jäsenedut: 02.02.2018

YTY ei ole tehnyt järjestöpäätöstä aktiivimallin vastaiseen mielenilmaukseen osallistumisesta.

Työsuhdeasiat: 31.01.2018

TELAn työeläkekoulut kahdeksalla paikkakunnalla

Työelämä: 24.01.2018

Miten henkilöstöryhmä määräytyy?

Työsuhdeasiat: 22.01.2018

Tutkimus ja webinaari ajanhallinnasta

Työelämä: 10.01.2018

Näin riita-asia hoituu


YTY tarttuu toimeen, kun jäsen tulee irtisanotuksi väärin perustein, työpaikkakiusatuksi tai muuten väärin kohdelluksi. Näin asia etenee.

1. Yhteydenotto työsuhdeasiamieheen

YTYn puhelinpalvelu on avoinna joka arkipäivä. Yhteyttä voi ottaa jo ennen kuin tilanne on päällä, jos vaikka epäilee joutuvansa irtisanotuksi väärin perustein.

- Yhteydenotot ovat yleensä aina mietittyjä ja perusteltuja, ja miltei kaikkia lähdetään viemään eteenpäin. Suurin syy, miksi yhdessä jäsenen kanssa päätämme, ettemme lähde asiaa viemään eteenpäin, on todisteiden puute. Oikeudessa ei voita se, joka on oikeassa, vaan korvausta vaativalla on todistustaakka. Sana sanaa vastaan ei riitä, työsuhdeasiamies Heikki Kähkönen toteaa.

2. Kirje työnantajalle ja mahdollisuus sovitteluun

Kun asiaa lähdetään viemään eteenpäin, YTYn työsuhdeasiamies tekee kirjeluonnoksen, jota jäsen kommentoi. Jäsenen hyväksymä kirje lähetetään työnantajalle, joka antaa asiasta selvityksen. Hyvin harvoin saatu vastaus on niin tyhjentävä, että asia jätetään jäsenen osalta sikseen.  Sen sijaan yleistä on sopia asia korvauksin tässä vaiheessa. Noin puolet riidanaluista sovitaan heti kirjeenvaihdon jälkeen.

3. Neuvottelut

Jos työnantaja kiistää tehneensä väärin, eikä ole halukas sopimaan asiasta korvauksin, asian selvitystä jatketaan ja työnantajalle kirjelmöidään uudelleen. Työnantaja voi jälleen vastata tähän. Monesti uudella yrityksellä päästään vielä neuvottelemaan ratkaisusta. Jäljellä olevista riitatapauksista ratkeaa yleensä vielä puolet tässä vaiheessa ilman oikeudenkäyntiä.

4. Haastehakemus oikeuteen

Jos riitaa ei saada sovittua keskinäisellä keskustelulla, jätetään haastehakemus oikeuteen.  Tätä ennen arvioidaan yhdessä jäsenen kanssa asian hoitamisen kuluja ja taloudellisia riskejä. Jos oikeuskäsittelyyn päädytään, YTY siirtää asian lakiasiaintoimistolle, joka jättää kirjallisen haastehakemuksen oikeuteen. Vastapuoli antaa noin kuukauden kuluessa kirjallisen vastauksen haasteeseen. Tämän jälkeen saattaa paikkakunnasta riippuen kulua vuosi tai puolitoistakin ilman, että mitään tapahtuu, sillä jonot käsittelyyn ovat pitkiä.

- Toki myös tänä aikana asiassa voi yrittää päästä sopuun, Kähkönen muistuttaa.

Ennen varsinaista istuntoa pidetään valmisteluistunto, jossa tuomari ja asiamiehet käyvät läpi, mistä asiassa ollaan yhtä mieltä, mistä eri mieltä ja millaisia todisteita kumpikin osapuoli aikoo asiassa antaa. Todistelussa käytetään asiakirja- ja henkilötodistelua. Tuomari voi myös ehdottaa sovintoa ilman varsinaista käsittelyä.

Jos sovintoa ei vieläkään synny, muutaman viikon päästä on vuorossa pääkäsittely eli oikeudenkäynti. Käräjäoikeuden tuomio tulee pari viikkoa oikeudenkäynnin jälkeen. Päätöksen tultua osallisten pitää ilmoittaa seitsemän päivän sisällä mahdollinen tyytymättömyys tuomioon. Tämän jälkeen valitus hovioikeuteen pitää jättää 30 päivän kuluessa. Valitus yleensä käsitellään kirjallisena menettelynä, jolloin asianomaisia ja todistajia ei enää uudelleen kuulla

.- Vaikka YTYssä on pitkä kokemus työsuhdeasioista, emme voi luvata varmoja voittoja, Heikki Kähkönen muistuttaa.

- Monesti prosessin aikana vastapuoli kaivaa lisää tietoja, jotka saattavat muuttaa tilannetta. Henkilötodistajilla on suuri painoarvo, ja vastapuolen lakimies yrittää saada heidät puhumaan ristiriitaisesti ja näin heikentää uskottavuutta. Todistajana oleminen on tiukka paikka, kun kysymysasettelu on ovela ja tapahtumista on jo kulunut aikaa. Lisäksi käräjäoikeudessa päätöksen tekee vain yksi tuomari.

Paljonko kuluja voi tulla?

Kaikki työnantajan kanssa tapahtuva kirjelmöinti ja sovittelu sisältyvät YTYn jäsenmaksuun. Oikeudenkäyntikulut YTYn jäsenen hävitessä juttunsa kattaa omavastuuosuutta lukuun ottamatta YTYn oikeusturvavakuutus 17 000 euroon asti, kun käytetään YTYn osoittamaa lakimiestä. Omavastuuosuus on 15 prosenttia. Lisäksi maksettavaksi tulevat vakuutusmäärän ylimenevät kulut.

- Oikeusturvavakuutuksen summa riittää yleensä kattamaan käräjäoikeuden käsittelyn kulut. On kuitenkin olemassa riski, että työnantaja valittaa päätöksestä hovioikeuteen, eikä sitä voi estää. Jos työnantaja voittaakin hovioikeudessa, lasku voi olla suuri. Meillä on yksi tällainen tapaus, josta laskua lopulta tuli yli 50 000 euroa. Yleisesti ottaen käräjäoikeuden päätöksestä valittaminen on harvinaista, eikä edes aina mahdollista, jos kyse on pienistä summista, Heikki Kähkönen kommentoi.

- YTYn oikeusturvavakuutus korvaa hävitessä myös vastapuolen kulut, jotka ovat usein omia kuluja korkeammat. Joissakin muiden tahojen tarjoamissa oikeusturvavakuutuksissa vastapuolen kuluja ei korvata, vaan ne jäävät hävitessä joka tapauksessa itse maksettavaksi, YTYn toiminnanjohtaja Jaakko Kiiski muistuttaa.

Teksti: Leena Vänni