(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Palvelut ja edut / Urapalvelut / Stipendirahasto / Myönnetyt apurahat

Myönnetyt apurahat

Työsuhdeasiat
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Myönnetyt apurahat

2014

YTY jakoi vuonna 2014 apurahoja ylempiin toimihenkilöihin liittyvän tutkimuksen tekemiseen. Apurahaa myönnettiin kolmelle hakijalle: Hannele Rautamäelle, Tuija Väyryselle ja Aleksi Valtalle.

Tiivistelmät

Ulkoinen yrittäjyyden arvostus lisää perheyrittäjän psykologista omistajuutta ja työniloa

KTT Hannele Rautamäki haki stipendiä väitöskirjatutkimukseensa perustuvan kansainvälisille tiedelehdille tarjottavan artikkelin laadintaan aiheena psykologisen omistajuuden ja työnilon keskinäinen yhteys. 

Tutkimuksen mukaan yrittäjästatuksesta johtuva sosiaalinen arvostus vahvistaa matkailuyrittäjän työniloa. Sosiaalisesta statuksesta nousee näin keskeinen työnilon lähde. Perinteiseksi koettu yrittäjän vapaus ja taloudelliset seikat tämän tutkimuksen mukaan sijoittuvat vasta sosiaalisen arvostuksen jälkeen. Raskaimpina työnilon kääntöpuolen, ahdistuksen ja harmin, aiheina korostuivat taloudellisten seikkojen rinnalla ristiriidat julkisen tahon ja muiden sidosryhmien kanssa. 

Vahvan psykologisen omistajuuden ja työnilon omaavat perheyrittäjät ovat proaktiivisesti ja pitkäjänteisesti toimivia verkostoyrittäjiä.  

Panostus ja luottamus tulevaisuuteen ja seuraaviin sukupolviin vahvistuu vankan psykologisen omistajuuden myötä. Rautamäen tutkimuksen mukaan vahvaa psykologista omistajuutta edistäviä tekijöitä ovat muun muassa yrittäjän kokema henkisen omistajuuden tunne, omistautuminen yritykselle ja vahva vastuunotto yrityksestä. Lisäksi vahvan psykologisen omistajuuden ja työnilon kokevat perheyrittäjät ovat aktiivisempia verkottumaan ja aktiivisesti toimimaan sidosryhmäyhteyksissä koko toimialansa hyväksi. 

Autonomian supistuminen vähentää perheyrittäjän psykologista omistajuutta ja työniloa, mikä puolestaan kaventaa yrittäjän yrityksen kehityshakuisuutta. 

Yrityksen koko on Rautamäen tutkimuksen mukaan tilastollisesti merkitsevä selitystekijä matkailuyrittäjän kokemalle psykologisen omistajuuden ja työnilon voimakkuudelle. Yrityksen koon kasvu pienestä yli miljoonan euron keskisuureksi yritykseksi vähentää työniloa lisäten yrittäjyyden kuormittavuutta. Rahoituksen tiukkeneminen johtaa yrittäjän autonomian tunteen vähentymiseen ja vähentää työniloa sekä psykologista omistajuutta.
KTT Hannele Rautamäen tutkimuksen mukaan aito dialogi perheyrittäjien ja sidosryhmien kanssa edesauttaa alueellista kehittämistä verkostomaisen työskentelyn edistäjänä. Yrittäjyyskoulutuksessa kannattaa ottaa huomioon tunteet ja niiden merkitys osana yrittäjyyskasvatusta, jotta yrittäjyys houkuttelisi enemmän myös nuoria. Psykologisen omistajuuden ja työnilon ulottuvuudet olisi näin ollen hyvä ottaa läpileikkaavana huomioon opintosuunnitelmien laadinnassa.  

Kulttuurieroja verkkotyöskentelyssä

Tuija Väyrynen haki apurahaa väitöskirjatyöhön, jossa tutkittiin eri kulttuurista tulevien, samassa tiimissä työskentelevien päämääriä ja oppimisstrategioita verkkoympäristössä. Tutkittavia oli neljästä eri maasta: Kiinasta, Intiasta, Saksasta ja Suomesta.

Tutkimuksen tulosten mukaan työskentely ja oppiminen verkkoympäristössä vaativat monenlaisia taitoja, ja kulttuuriset aspektit lisäävät haastetta entisestään. On tiedettävä, kuinka ihmiset eri kulttuureista työskentelevät - mitä odotuksia ja arvoja heillä on yhteistyölle. Aikavyöhykkeiden lisäksi myös erimittaiset työpäivät tuovat haastetta yhdessä työskentelyyn. Tärkeää yhteistyön sujumiselle oli määritellä roolit, tutustua esittäytymällä ja tehdä selväksi, mitä kultakin odotetaan. Parasta olisi, jos ihmiset tapaisivat kasvokkain edes kerran, sillä asiat etenevät todistetusti paremmin, jos ihmiset tuntevat toisiansa.

Kiinalaiset ovat hyvin proaktiivisia ja tottuneita verkkotyöskentelyyn. He pitävät kiinni aikatauluista ja päämääristä ja työskentelevät lujasti saavuttaakseen ne. He haluavat saavuttaa parempia tuloksia kuin muut, eivätkä halua näyttää tietämättömyyttään.  Intialaiset työskentelevät mielellään ryhmässä ja haluavat tiimiltä tukea. Saksalaiset ovat tottuneita työskentelemään yksin, mutta heille käy myös työskentely tiimeissä. Suomalaiset ovat tottuneita työskentelemään globaalisti, mutta osa heistä suosi työskentelyä samassa paikassa olevien tiimin jäsenien kesken.

Viestinnän rooli verkkoympäristössä on suuri ja tutkimuksen mukaan viestinnän laatu verkkoympäristöjen suurin haaste. Monet vastaavat verkkoympäristössä nopeasti, mutta huolimattomasti. Vastaanottajat eivät ymmärrä vastausta tai vastaus on liian ylimalkainen. Myös eritasoinen kielitaito toi toisinaan haasteita kommunikaatioon ja yhteistyöhön. Osallistujat saivat paljon väärää informaatiota ja keskustelu sähköisten välineiden kautta oli aikaa vievää ja haastavaa.

2015

Stipendit olivat haettavissa 2015. Hakemuksia tuli kaksi kappaletta, mutta apurahoja ei myönnetty kenellekään hakijoista.


Päivitetty 23.03.2015