(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Palvelut ja edut / Urapalvelut / Työnhakuopas / Mitä työhaastattelussa saa kysyä?

Mitä työhaastattelussa saa kysyä?

Työsuhdeasiat
eLakimies
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Työhaastattelussa saa kysyä vain olennaista

Työpaikkahaastattelussa työnantaja saa kysyä hakijalta vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.

Työpaikkahaastattelun on työnantajan näkökulmasta löytää työtehtävään sopiva henkilö ja hakijan näkökulmasta saada työpaikka tai selvittää, millaista tarjolla oleva työ tarkalleen on. Tavoitteena on puolin ja toisin saada hyödyllistä tietoa päätöksen tekemiseen.

Lähtökohtaisesti työnantajalla on oikeus valita tehtävään kuka tahansa henkilö. Työntekijää valittaessa on kuitenkin otettava huomioon pakottavan lainsäädännön asettamat rajoitukset, kuten tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain mukaiset syrjintäkiellot ja työsopimuslain mukainen irtisanottujen henkilöiden uudelleensijoitus- ja takaisinottovelvollisuus.

Yksityisyyden suojasta annetun lain mukaan työnantaja saa kysyä ja käsitellä vain välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia työntekijän henkilötietoja. Lain mukaan henkilötietojen tulee liittyä työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtua työtehtävien erityisluonteesta.  Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia seikkoja, esimerkiksi hänen seksuaalista suuntautumistaan, vakaumustaan, perhettään ja uskontoaan.

Työnantajat keräävät usein valtavan määrän tietoa hakijoista. Tarpeellisuusvaatimuksen täyttymistä tarkastellaan kuitenkin nimenomaan työtehtävän kautta, ei työnantajan tarpeiden pohjalta. 

Perhe on yksityisasia

Lähtökohtaisesti perheeseen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen kuuluvat asiat eivät kuulu työnantajalle. Lapsen saaminen on lain näkökulmasta aina yksiselitteisesti yksityisasia, vaikka palkkaa maksavan työnantajan näkökulmasta asialla olisikin merkitystä. Tietosuojavaltuutettu on tulkinnut yksityisyyden suojaa muutenkin perhesuhteiden osalta tiukasti. Tietosuojavaltuutetun mukaan tiedot puolisosta, lasten syntymävuosista ja asunnosta eivät pääsääntöisesti ole tarpeellisia työsuhteen kannalta.

Eri asia on kuitenkin se, jos tällaisilla tiedoilla on todellinen merkitys esimerkiksi työnantajan velvollisuuksien täyttämisessä. Esimerkiksi henkilöltä, joka palkataan ulkomailla tehtävää työtä varten, voidaan kysyä perheolosuhteita, jos työnantajan on tarkoitus huolehtia lasten koulutuskustannuksista ulkomailla.

Uskonnollista vakaumusta voidaan taas kysyä pastorin tehtävää hakevalta. Poliittisen mielipiteen osalta tarpeellisuusvaatimus voi täyttyä esimerkiksi silloin, kun puolueorganisaatio hakee kampanjapäällikköä. 

Työnhakijalta ei voi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan lainkaan kysyä hänen terveydentilatietojaan, luottotietojaan tai teettää hänellä huumausainetestiä. Näitä tietoja voidaan kerätä vain tehtävään valitulta henkilöltä, ja silloinkin ainoastaan, jos laissa säädetyt erityisedellytykset täyttyvät.

Tiedot hakijalta itseltään

Työantajan tulee kerätä henkilötiedot ensisijaisesti työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja haluaa kysyä työntekijää koskevia tietoja joltain muulta taholta, tähän on oltava pääsääntöisesti työnhakijan suostumus. Työnantaja ei siis ilman työnhakijan lupaa saa kysyä työnhakijasta tietoja esimerkiksi hänen edellisestä työpaikastaan. Suostumuksella on merkitystä muun muassa sen takia, että työnhakija ei välttämättä halua nykyisen työnantajansa tietävän työntekijän aikeista siirtyä muualle.

Työnhakijan googlaamisen osalta tietosuojavaltuutettu on ottanut kannan, että tällä tavoin hankittuja tietoja ei saa käyttää työntekijää valittaessa. Realismia kuitenkin on, että useat työnantajat tekevät nettihakuja hakijoista. Tästä syystä kannattaa tarkistaa, millaisia hakutuloksia omalla nimellä tulee, ja tarvittaessa käyttää hyväksi oikeuttaan poistaa hakutuloksista tietoja.

Mitä työnhakija sitten voi tehdä tilanteessa, jossa rekrytoija kysyy yksityiselämän puolelle menevää asiaa? Kysymykseen voi kieltäytyä vastaamasta tai yrittää kiertää sen luovasti. Haastateltava voi kysyä suoraan, mitä merkitystä tällä asialla on työtehtävän hoitamisen kannalta. Suoranainen valehtelu ei ole koskaan suotavaa.

Syrjintä työhönottovaiheessa ja myöhemminkin työsuhteen aikana on rangaistavaa rikoslain nojalla. Näyttövelvollisuuden siirtymiseksi työnantajalle riittää yleensä jo se, että työnantajan tiedetään kysyneen syrjintäkiellon piiriin kuuluvaa asiaa, mutta tällä asialla ei ole merkitystä työtehtävien hoitamisen kannalta.


Päivitetty 24.08.2017