(09) 2510 1310    yty@yty.fi      

Lomapalkka

Työsuhdeasiat
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Työntekijän lomapalkka on pääsääntöisesti saman suuruinen kuin se palkka, jonka hän saisi työssä ollessaan. Lomapalkan suuruus määräytyy siis sen palkan mukaan, joka työntekijällä on loman alkaessa. Lomapalkka on aina maksettava ennen loman alkamista, ellei työehtosopimuksessa ole sovittu vuosilomapalkan maksamisesta normaalina palkanmaksupäivänä. Työnantajan on esitettävä laskelma palkan suuruudesta ja laskemisperusteista. Jos loma annetaan osissa, on työnantajan ennen kunkin lomajakson alkua maksettava tätä vastaava palkan osuus. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.

Viikko- ja kuukausipalkkaiset

Viikko- ja kuukausipalkkaisilla työntekijöillä on oikeus saada sovittu palkkansa myös vuosiloman ajalta. Mikäli viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä pitää lomansa osissa, lasketaan kunkin lomajakson lomapalkka suhteuttaen se loma- ja työssäolojaksoihin siten, että se vastaa työntekijälle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa. Työntekijän ansiot eivät siis voi vähentyä vuosiloman takia.

Tuntipalkkaiset

Vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa työskentelevien tuntipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka saadaan kertomalla keskimääräinen päiväpalkka laissa annetulla lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä kertoimella (ks. oheinen taulukko). Tätä laskutapaa noudatetaan myös provisiopalkkaisen henkilön osalta. Tällöin keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tai maksettavaksi erääntyneet provisiot lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien lukumäärällä. Mikäli työntekijällä on kiinteän kuukausipalkan lisäksi myös provisiopalkka, joudutaan lomapalkka laskemaan erikseen näille kahdelle osalle. Tällöin lomapalkka lasketaan kuukausipalkan osalta kuten muillekin kuukausipalkkaisille työntekijöille ja provisio-osalta kuten tuntipalkkaisille työntekijöille. Jos toisaalta provisio on määritelty siten, että provisioon oikeuttavaa tulosta syntyy myös työntekijän vuosiloman aikana, lasketaan lomapalkka ainoastaan kiinteän kuukausipalkan perusteella.

Lomapäivien lukumäärä ja kerroin:

Lomapäivien
määrä
Kerroin
21,8
32,7
43,6
54,5
65,4
76,3
87,2
98,1
109,0
119,9
1210,8
1311,8
1412,7
1513,6
1614,5
1715,5
1816,4
1917,4
2018,3
2119,3
2220,3
2321,3
2422,2
2523,2
2624,1
2725,0
2825,9
2926,9
3027,8

 

Jos lomapäivien määrä on suurempi kuin 30, kerrointa korotetaan luvulla 0,9 lomapäivää kohden.

Oma lomapalkan laskusääntö on olemassa sellaisille osa-aikaisille työntekijöille, jotka työsopimuksensa mukaisesti ovat töissä niin harvoina päivinä, että heidän täydet lomanmääräytymiskuukautensa joudutaan neljäntoista päivän säännön sijasta laskemaan 35 tunnin säännön mukaan ja joiden palkkaa ei ole sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta. Näille työntekijöille maksetaan lomapalkkana 9 % lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta, tai jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut keskeytyksittä yhden vuoden ajan, 11,5 % ansaitusta palkasta. Tällöin ei kuitenkaan palkkaan lueta mukaan hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettua korotusta.

Lomapalkan laskennassa käytettävä palkka

Lomapalkka lasketaan pääsääntöisesti rahapalkasta. Luontoisetuja ei siis pääsääntöisesti oteta lomapalkkaa laskettaessa huomioon. Tämä johtuu siitä, että palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Tämän vuoksi esimerkiksi työsuhdeauto tai työsuhdeasunto on työntekijän käytettävissä loman aikana. Jos työntekijä ei käytä luontoisetua loman aikana, sitä ei korvata rahassa. Ruokaetu tulee ainoana luontoisetuna korvata myös loman ajalta, ellei sitä käytetä. Luontoiseduksi ruokaetu katsotaan silloin, kun siitä ei makseta verohallituksen määräämää verotusarvoa. Tällöin loman ajalta voidaan joko antaa etu ruokalipukkeena, jolloin nimellisarvosta maksetaan ennakonpidätys tai se voidaan korvata rahassa verohallituksen määräämän verotusarvon suuruisena. Kun työntekijä maksaa ruokalipusta verotusarvon, niitä ei tarvitse antaa loman ajalta. Jos niitä kuitenkin annetaan, tulee lipukkeen nimellisarvon ja verotusarvon ero työntekijän verotettavaksi tuloksi.

Työajan muuttumisen vaikutus

Tilanteissa, joissa työntekijän työaika muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketetaan prosenttiperusteista lomapalkan laskentasääntöä käyttäen. Säännöstä sovelletaan niissä tilanteissa, joissa työajan muutoksesta ja siten myös viikko- tai kuukausipalkan määrästä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Tällaiset työaikamuutokset voivat liittyä muun muassa osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaiselle sairauslomalle tai osittaiselle hoitovapaalle siirtymiseen. Tällöin lomapalkka on 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista alle vuoden jatkuneissa palvelussuhteissa ja sen jälkeen 11,5 prosenttia.


Päivitetty 09.01.2015