(09) 2510 1310    yty@yty.fi      

Korvauksettomat ajat

Työsuhdeasiat
eLakimies
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Työttömyyskorvausta ei makseta siltä ajanjaksolta, jolle työnhakijalle määritellään niin sanottu omavastuuaika, jolle hänelle asetetaan korvaukseton määräaika eli karenssi tai jolta hänelle maksetaan jaksotettavaa etuutta kuten ns. eropaketti.

Maksetun korvauksen jaksottaminen

Jaksottaminen tarkoittaa tiettyjen laissa määriteltyjen korvauksien jakamista työn keskimääräisellä päiväpalkalla. Jaksotuspalkka määritellään soveltuvin osin kuten ansiopäivärahan perusteena oleva palkka, mutta siitä ei tehdä TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaavaa vähennystä. Näin laskemalla saadaan niiden päivien määrä, joilta ei ole oikeutta ansiopäivärahaan työttömyyden alussa.

Jaksotettavia korvauksia on mm. työnantajalta saatu työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus, kuten ns. kultainen kädenpuristus.

Huom! Jaksotusaikana työnhaku on pidettävä voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa, koska henkilö ei voi olla yli kuutta kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä menettämättä ansiopäivärahaoikeuttaan.

Eropaketti tai muu taloudellinen etuus

Työnantajalta saatu työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus estää ansiopäivärahan myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Jos henkilölle maksetaan työsuhteen päättyessä sekä taloudellista etuutta että lomakorvausta, lasketaan korvaukset yhteen jaksotusta varten.

Merkitystä ei ole sillä, millä nimikkeellä etuutta on maksettu, vaan etuuden todellinen luonne määrää, onko kyseessä jaksotettava etuus. Siten esimerkiksi perusteeton palkankorotus tai ylimääräinen kannustepalkkio, jota ei makseta työsuhteeseen jääville, jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Etuutena ei kuitenkaan jaksoteta työnantajan järjestämää tai hankkimaa koulutusta.

Omavastuuaika

Työttömyyspäivärahaoikeus alkaa aikaisintaan silloin, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä seitsemän täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Esimerkiksi lyhytaikaisen lomautuksen aikana omavastuuaika ei mahdollisesti täyty.

Omavastuupäiväksi ei voida lukea niitä päiviä, joilta henkilöllä ei olisi oikeutta työttömyyspäivärahaan esimerkiksi lomakorvausjaksotuksen tai karenssin vuoksi. Omavastuuaika ei myöskään kerry ajalta, jolta työnhaku ei ole voimassa työ- ja elinkeinotoimistossa.

Omavastuuaika kuluu myös työllistymistä edistävien palvelujen aikana etuuden maksuaikana.

Omavastuuaikaa voi kertyä enintään viisi päivää kalenteriviikossa. Uusi omavastuuaika asetetaan aina, kun henkilö on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen, vaikka työttömyyspäivärahaa ei olisi maksettu yhdeltäkään päivältä edellisen omavastuuajan jälkeen.

Karenssit

Henkilö, joka ilman pätevää syytä on eronnut työstään tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 90 päivän (noin 3 kk) ajalta. Käytännössä karenssi määrätään lähes aina, jollei työsuhteen päättyminen johdu

  • määräaikaisen työsopimuksen päättymisestä,
  • tuotannollis-taloudellisesta syystä tapahtuneesta irtisanomisesta tai
  • neutraalista koeaikapurusta.

Muissa tapauksissa karenssin välttäminen edellyttää yleensä joko lääketieteellistä perustetta tai työsopimuslain mukaista työntekijän purkuperusteen olemassaoloa. Karenssiaika alkaa siitä päivästä, jona työsuhde on päättynyt.

Työnhakijan on yleensä otettava vastaan työkykynsä mukainen sopiva kokoaikatyö, josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Työ- ja elinkeinotoimiston osoittama koulutus rinnastetaan tarjolla olevaan työhön.

Jos työtön ei ota vastaan hänelle soveltuvaa työtä tai koulutusta tai kieltäytyy työnhakusuunnitelman laatimisesta tai työkyvyn ja työkunnon selvittämisestä, hänellä ei ole oikeutta päivärahaan 60 päivän (2 kk) ajalta kieltäytymisestä. Saman kahden kuukauden karenssin saa henkilö, joka on ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa viimeisen kuuden kuukauden aikana ennen työttömäksi ilmoittautumista, ellei hän pysty esittämään pätevää syytä työmarkkinoilta poissaololleen.

Työtön voi kuitenkin kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida pitää hänen ammattitaitonsa perusteella hänelle sopivana (ns. ammattisuoja). Ammattitaitoisensa pidetään yleensä henkilöä, jolla on joko ammatillinen koulutus ja vähintään vuoden työkokemus tai pelkästään kahden vuoden työkokemus ammatissa.

Jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta ilman laissa määriteltyä hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, ei hänellä enää tämän jälkeen ole lainkaan oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Hyväksyttävä syy ei ole esimerkiksi se, että henkilöllä ei olisi ollut oikeutta päivärahaan erokorvauksen jaksotuksen takia, vaan tällaisena aikanakin tulee olla työnhakijana paikallisessa työ- ja elinkeinotoimistossa, jotta erokorvausajan jälkeen saisi ansiosidonnaista päivärahaa.

Jos työtön ilman pätevää syytä toistuvasti kieltäytyy vastaanottamasta työtä tai menemästä koulutukseen, hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on ollut työssä tai koulutuksessa vähintään kolme kuukautta (ns. työssäolovelvoite).


Päivitetty 21.02.2017