(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Palvelut ja edut / Työsuhdeasiat / Kilpailukielto

Kilpailukielto

Työsuhdeasiat
eLakimies
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Työntekijällä on työsopimuslakiin perustuva velvollisuus olla harjoittamatta työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana. Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijän saa pääsääntöisesti siirtyä kilpailijan palvelukseen tai aloittaa itse kilpailevan toiminnan. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos työntekijä on sitoutunut pätevällä kilpailukieltosopimuksella olemaan harjoittamatta kilpailevaa toimintaa.

Olemme koonneet tähän perustietoa kilpailukiellosta. Kilpailukieltoa koskevat kysymykset ovat kuitenkin usein monimutkaisia ja tulkinnanvaraisia, joten ongelmatilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä YTYn työsuhdelakimiehiin. Samoin mahdollinen kilpailukieltosopimus kannattaa tarkistuttaa jo etukäteen ennen sen allekirjoittamista, sillä kyseenalaisiin sopimuksiin on helpompi puuttua ennakolta.

Kilpailevan toiminnan kielto työsuhteen aikana

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei myöskään saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita edellä sanottu huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä. Tällaista työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa työtä saa kuitenkin tehdä työnantajan luvalla. Samoin jos työnantaja työsopimusta tehtäessä tietää kilpailevasta toiminnasta eikä tällöin nimenomaan sovita, että tämä kilpaileva toiminta on lopetettava.

Mikäli sivutoimi on eri alalta eikä kilpailutilannetta synny, saa tällaista työtä luonnollisesti suorittaa. Tällainen sallittu sivutoimi ei kuitenkaan saa viedä niin paljon aikaa, että siitä aiheutuu haittaa päätyön suorittamiselle.

Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa työsopimuksen solmimishetkestä, vaikkei työntekoa vielä olisi aloitettu. Kilpaileva toiminta on kielletty myös irtisanomisajalla työntekovelvoitteesta riippumatta sekä vuosiloman aikana. Uuden työsopimuksen voi kuitenkin allekirjoittaa, kun vielä on vanhassa työpaikassa töissä. Tällöin työntekoa ei kilpailijan palveluksessa kuitenkaan saa aloittaa ennen työsuhteen päättymistä, esimerkiksi irtisanomisajan kuluessa. Myös oman yrityksen nimiin tehtävää, työnantajan kanssa kilpailevaa liiketoimintaa työsuhteen vielä kestäessä voidaan pitää kiellettynä kilpailutekona.

Seuraamukset tämän säännöksen rikkomisesta voivat olla varsin kovat. Oleelliset rikkomukset johtavat yleensä työsuhteen purkamiseen. Työntekijältä voidaan myös vaatia vahingonkorvausta.

Kilpailukieltosopimus tai -ehto

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päätyttyä työsopimus työnantajan kilpailijan kanssa. Kilpailukieltosopimuksella voidaan myös rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimuksen tarkoituksena on työnantajan tiettyjen etujen turvaaminen. Sopimus voidaan solmia työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Työntekijälle tällainen sopimus on aina jossain määrin haitallinen. Tämän vuoksi kilpailukieltosopimusta ei tule tehdä ilman perusteellista harkintaa.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän katsotaan saavan sopimuksesta kohtuullisen korvauksen, voi tällainen aika olla korkeintaan vuoden mittainen. Yli vuoden mittainen sopimus on siis lähtökohtaisesti mitätön vuoden ylittävältä ajalta.

Kilpailukieltosopimus voidaan solmia työsuhteen alkaessa, sen aikana tai työsuhteen päätymisen jälkeen. Jos kilpailukieltosopimus solmitaan työsuhteen päätyttyä, sovelletaan oikeustoimilain säännöksiä eli yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita.

Kilpailukieltosopimuksen tekemiselle ei ole työsopimuslaissa asetettu muista työsopimusehdoista poikkeavia muotomääräyksiä. Sopimus voidaan tehdä joko työsopimuksen osana tai erillisenä. Se tulee kuitenkin aina tehdä kirjallisesti.

Kilpailukieltoa koskeva työsopimusehto voidaan sopia sekä toistaiseksi voimassa oleviin että määräaikaisiin työsopimuksiin. Kilpailukieltolausekkeen sopiminen on mahdollista myös osa-aikaisten työntekijöiden kanssa.

Mikäli kilpailukieltosopimuksen tekemisen edellytykset ovat olemassa, on ehdottoman tärkeää, että sopimuksen työntekijälle aiheuttamat rajoitukset määritellään ja kirjataan sopimukseen mahdollisimman täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti.

Kohtuullistaminen ja sovittelu

Kilpailukieltosopimusten pätevyyttä arvioidaan ja niitä voidaan sovitella. Sopimusten sisältöön voidaan puuttua jälkikäteen varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain eli oikeustoimilain nojalla.

Työsopimuksen ehtoa voidaan sovitella myös työsopimuslain nojalla tai se voidaan jättää ottamatta huomioon, jos sen soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista tai muuten kohtuutonta. Säännös vastaa yleisiä sopimusoikeusperiaatteita.

Kohtuuttomuutta arvioidaan kokonaisuutena, jossa yksittäisinä kriteereinä ovat muun muassa osapuolten taloudellinen asema, tosiasiallinen sopimusvapaus ja asiantuntemus. Myös olojen muutos ajan myötä on voinut johtaa ehdon muuttumiseen kohtuuttomaksi.

Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon ne edut ja rasitukset, jotka sopimuksen kummallekin osapuolelle aiheutuvat. Työnantajan kannalta otetaan huomioon se suojan tarve, joka hänellä on esimerkiksi liike- ja ammattisalaisuuden turvaamiseksi. Työntekijän kannalta otetaan huomioon, ettei hänen toimintavapauttaan ja mahdollisuuksiaan rajoiteta enemmän kuin on tarpeen. Rajoitusta ei saa ulottaa pidemmälle kuin se on kilpailunäkökohtien kannalta aiheellista. Kohtuuttomuutta arvioitaessa huomioon otetaan muun muassa työntekijän korvauksena saama vastikkeen määrä sekä se, millaiset mahdollisuudet hänellä on siirtyä muualle.

Työsuhteen päättämisen vaikutus

Kilpailukieltosopimuksen edellytysten on oltava voimassa myös silloin, kun sopimukseen vedotaan. Erityisen painavien syiden on siis oltava päteviä sekä silloin, kun kilpailukieltosopimus tehdään että silloin, kun työsuhde on päättynyt ja työnantaja vetoaa siihen sovitun rajoitusajan kuluessa.

Päteväkään kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää silloin, kun työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä. Kun työnantaja päättää työntekijän työsuhteen ilman työntekijän henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita tai irtisanoo työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla, kilpailukieltosopimus ei enää sido työntekijää. Myös silloin, kun työntekijä on joutunut irtisanomaan tai purkamaan työsopimuksen työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen vuoksi, ei kilpailukielto sido työntekijää.

Kilpailukielto osakassopimuksessa

Kilpailukieltoehto on yksittäisen henkilöosakkaan kannalta sopimuksen keskeisimpiä ehtoja. Kilpailukielto rajoittaa henkilöosakkaan mahdollisuuksia toimia muiden yhtiöiden palveluksessa. Toisaalta on selvää, että henkilöosakkaan työpanos yhtiön hyväksi on useimmiten välttämätöntä yhtiön liiketoiminnan menestymiselle ja muun muassa pääomasijoituksen saamiselle yhtiöön. Usein merkittävä osa yhtiön liiketoimintaosaamisesta ja asiakassuhteista on keskittynyt yhtiössä toimiville osakkeenomistajille. Kilpailukiellon avulla pyritään varmistamaan, etteivät osakkeenomistajat käytä tätä tietoa kilpaillakseen yhtiön kanssa. On huomattava, että työsopimuslain määräyksiä kilpailukieltoehdosta ei sovelleta osakassopimukseen.

Kilpailukieltoehdon käyttäminen tulee aina tapauskohtaisesti tarkoin harkita ja sitä tulee käyttää vain, mikäli tähän on selvästi perusteltu tarve. Kilpailukieltoehdon sisältö ja ajallinen kesto täytyy arvioida tapauskohtaisesti. Erityisesti täytyy huomata, että henkilöosakkaiden kilpailukieltoehdot voivat olla erilaisia. Usein on perusteltua sopia, että kilpailukielto koskee vain tiettyjä henkilöosakkaita. On myös mahdollista sopia erilaisista kilpailukiellon rajauksista. Voidaan esimerkiksi sopia, että tietyt henkilöosakkaat voivat kilpailukiellon estämättä vapaasti toimia ennalta nimetyissä yhtiössä.

Kilpailukiellon voimassaolo voidaan kytkeä joko yhtiössä työskentelyyn ja sen päättymiseen tai osakeomistukseen ja sen päättymiseen. Osakkuuteen kytketty kilpailukielto on usein ankarampi sen voimassaolon jatkuessa, vaikka kyseinen osakas ei enää työskentelisi yhtiössä. Etenkin työntekijäpienosakkaiden kilpailukiellot voivat olla työsopimuslain kilpailukieltomääräyksien vastaisia ja kohtuuttomia. Kilpailukieltoa ei yleensä sovelleta esimerkiksi silloin, kun henkilöosakkaan irtisanominen on tapahtunut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tämä on aina kirjattava sopimukseen.

Osakassopimuksessa voidaan sopia, että tietyt osakkaat sitoutuvat työskentelemään tietyn vähimmäismääräajan yhtiössä ja sen hyväksi. Pienosakkaan osakkaaksi ottamisen edellytys on tyypillisesti se, että hän sitoutuu työskentelemään yhtiössä tietyn vähimmäisajan. Erityisesti pääomasijoittajat vaativat pääosakkailta usein hyvin pitkäkestoisia työskentelyvelvoitteita sekä ankaria ja pitkäkestoisia kilpailukieltositoumuksia. Kilpailukiellot voivat olla kohtuuttomia ja pätemättömiä, mikäli ne eivät ole ajallisesti, asiallisesti ja alueellisesti perusteltuja. Kilpailukielto voi olla kohtuuton erityisesti, jos osakkeenomistajan sijoittamisesta saama hyöty ei ole riittävä korvaus kilpailukieltoon sitoutumisesta.


Päivitetty 21.06.2017