(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Palvelut ja edut / Työsuhdeasiat / Keksinnöt ja tekijänoikeudet

Keksinnöt ja tekijänoikeudet

Työsuhdeasiat
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Työntekijä saattaa työsuhteen aikana tehdä patentoivissa olevan keksinnön tai kirjoittaa teoskynnyksen ylittävän kirjallisen teoksen. Tällöin nousee esille kysymys siitä, että kenellä on oikeus tuotokseen ja siitä saatavaan taloudelliseen tai muuhun hyötyyn. Tässä osiossa käsitellään esimiehille ja asiantuntijoille työsuhteessa merkityksellisiä immateriaalioikeuksia eli työsuhdekeksintö- ja tekijänoikeuksia. Immateriaalioikeuksiin liittyvät kysymykset ovat kuitenkin usein monimutkaisia, joten ongelmatilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä YTYn työsuhdelakimiehiin.

Työsuhdekeksinnöt

Keksinnön tekijä saa tavallisesti täydet oikeudet tekemäänsä keksintöön. Työsuhdekeksinnöt eroavat kuitenkin muista keksinnöistä siten, että työnantajalla on oikeus ottaa ainakin osa keksintöön liittyvistä oikeuksista itselleen. Työnantajalla on toisaalta velvollisuus maksaa keksinnön tehneelle työntekijälle erityinen korvaus keksinnöstä, johon työnantaja ottaa oikeuden. Työnantajaan rinnastetaan sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yritykset.

Oikeus hyödyntää työsuhdekeksintöä

Työnantajalla on seuraavissa tilanteissa mahdollisuus ottaa oikeudet keksintöön:

  • Jos keksintö on syntynyt työntekijälle työssä annetun tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena, työnantajalla on oikeus saada kokonaan tai osittain oikeus keksintöön.
  • Jos keksintö on syntynyt työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai olennaisesti käyttämällä hyväksi työpaikalla saavutettuja kokemuksia, työnantaja voi ottaa oikeudet keksintöön, mikäli keksinnön hyväksikäyttö kuuluu hänen toiminta-alaansa.
  • Jos työnantajan toiminta-alaan kuuluva keksintö on syntynyt muussa yhteydessä työsuhteeseen, työnantaja on oikeutettu saamaan käyttöoikeuden keksintöön. Muista oikeuksista hänellä on etuoikeus neuvotella työntekijän kanssa.
  • Jos työntekijän tekemä keksintö on syntynyt ilman yhteyttä työsuhteeseen, mutta sen hyväksikäyttö kuitenkin kuuluu työnantajan toiminta-alaan, työnantajalla on etuoikeus neuvotella työntekijän kanssa oikeuksista keksintöön.

Mikäli patenttia on yllä mainituissa tilanteissa haettu kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, keksintöä pidetään työsuhteessa tehtynä, ellei keksijä esitä todennäköisiä syitä sen syntymisestä työsuhteen päättymisen jälkeen. Sopimuksella tätä aikaa voidaan pidentää enintään yhden vuoden mittaiseksi. Jos työnantaja ei ota oikeuksia keksintöön, ne jäävät työntekijälle.

Menettely

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työnantajalle tekemästään keksinnöstä ja samalla annettava sen sisällöstä sellainen tieto, että työnantaja sen perusteella voi ymmärtää keksinnön. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on myös ilmoitettava käsityksensä siitä, millaisessa yhteydessä työsuhteeseen keksintö on syntynyt.

Jos työnantaja ottaa oikeudet keksintöön, on tästä kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle neljän kuukauden kuluessa. Ennen ilmoituksen vastaanottamista työntekijä ei saa määrätä keksinnöstä tai ilmaista mitään sitä koskevaa siten, että siitä voi olla seurauksena keksinnön julkiseksi tuleminen tai hyväksikäyttö toisen lukuun.

Työntekijä saa kuitenkin hakea keksinnölleen patenttia Suomessa. Tällöin työntekijä ei saa jättää hakemusta patenttiviranomaisille, ennen kuin kuukausi on kulunut siitä, kun hän on antanut työnantajalle kirjallisen ilmoituksen, jonka mukaan hänen tarkoituksenaan on hakea keksinnölleen patenttia.

Keksintökorvaus

Työntekijä on oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen, jos työnantaja ottaa oikeuden keksintöön. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon keksinnön taloudellinen arvo, sen valmiusaste, työnantajan saaman oikeuden laajuus, työsopimuksen ehdot ja työsuhteeseen liittyvien muiden seikkojen merkitys keksinnön syntymiselle. Tällaisia ovat työntekijän työtehtävät ja asema yhtiössä sekä syntyneen ratkaisun yhteys työntekijän työsuhteeseen. Monien yritysten käyttämät aloite-, keksintö- ym. palkkiot saattavat olla täysin riittämättömiä, jos kysymyksessä on merkittävä keksintö.

Oikeus kohtuulliseen korvaukseen keksinnöstä vanhenee kymmenessä vuodessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeudet keksintöön. Mikäli keksinnölle on myönnetty patentti, voidaan kanne kuitenkin aina panna vireille vielä vuoden kuluessa patentin myöntämisestä.

Sopiminen

Useissa yrityksissä on laadittu sisäinen työsuhdekeksintöohjesääntö. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia ohjesäännön noudattamisesta keskinäisessä suhteessaan. Sopimuksella ei kuitenkaan voida poiketa tietyistä työsuhdekeksintölain keskeisistä periaatteista, kuten työntekijän oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen. Tällöin siis voi keksijä lain mukaisesti myöhemminkin vaatia kohtuullista korvausta vaikka siitä olisi muuta sovittu tai jo maksettu esimerkiksi työsuhdekeksintöohjesäännön mukainen keksintökorvaus.

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeuslain lähtökohtana on, että oikeus syntyy aina sille, joka luo teoksen. Toisaalta työoikeuden lähtökohta on, että työn tulos kuuluu työnantajalle.

Muut teokset kuin tietokoneohjelmat ja integroidun piirin piirimallit

Muiden teostyyppien kuin tietokoneohjelmien ja integroidun piirin piirimallien osalta Suomessa ei ole säädetty lainsäännöksiä tekijänoikeuksista työsuhteessa, mutta yleisesti hyväksytyksi näkemykseksi on muodostunut, että ilman sopimustakin työnantaja saa työntekijän työsuhteessa luomiin teoksiin normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden.

Tämän oikeuden laajuus vaihtelee alakohtaisesti. Edellä kuvattua yleissääntöä ei ole testattu ylemmissä oikeusasteissa, joten sitä ei varsinaisesti voi pitää virallisena sääntönä. Malli on kuitenkin saanut hyvin laajaa kannatusta yleisluontoisuutensa ansiosta. Toisaalta juuri tämän yleisluontoisuuden takia malli ei anna konkreettisia vastauksia oikeuksien siirtymisen laajuutta koskeviin kysymyksiin.

Tekijänoikeuden siirtämisestä voidaan sopia vapaasti myös työsopimuksessa. Mikäli tekijänoikeuksista ei ole sovittu työsopimuksessa tai erikseen, jäävät oikeudet tietokoneohjelmia ja tietokantoja lukuun ottamatta työntekijälle.

Toisaalta työntekijän mahdollisuus itsenäisesti hyödyntää oikeuksiaan on varsinkin työsuhteen aikana käytännössä rajallinen. Työsuhteen aikana työntekijä ei ole oikeutettu harjoittamaan työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa, tätä koskeva kielto on työsopimuslaissa. Kilpailukielto on saatettu osapuolten välisellä sopimuksella ulottaa koskemaan myös aikaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Kilpailevan toiminnan kielto voi estää työntekijää hyödyntämästä tekijänoikeuttaan. Lisäksi työnantajan saama oikeus käyttää teosta normaalin toimintansa asettamissa puitteissa on yleensä katsottu yksinoikeudeksi, joten tekijäkään ei saa kilpailla tämän oikeuden kanssa.

Mahdollista on myös, että tekijänoikeuden suojaama työntekijän teos sisältää työnantajan liike- tai ammattisalaisuudeksi katsottavaa materiaalia, jolloin teoksen hyödyntämistä rajoittaa myös työntekijän salassapitovelvollisuus.

Tietokoneohjelmat

Edellä kuvailtu ristiriita on ratkaistu lainsäädännössä selkeästi vain tietokoneohjelmien osalta säätämällä, että tekijänoikeus työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotuun tietokoneohjelmaan ja siihen välittömästi liittyvään teokseen siirtyy työnantajalle. Samaa sääntöä sovelletaan myös työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotuun tietokantaan. Tämä sääntö ei kuitenkaan koske korkeakoulujen opetus- tai tutkimustyössä itsenäisesti toimivia tekijöitä.

Integroidun piirin piirimalli

Yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin on säädetty erillisessä laissa. Työsuhteessa luotuun piirimalliin sovelletaan samoja periaatteita kuin tietokoneohjelmaan. Työnantajalla on oikeus saada yksinoikeus piirimalliin, jos piirimalli on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä. Asiasta voidaan kuitenkin sopia toisin.

Tekijänoikeudesta sopiminen

Tekijä voi vapaasti siirtää taloudelliset oikeutensa sopimusteitse toiselle taholle kokonaan tai osittain. Luovutus voi antaa saajalleen teokseen yksinoikeuden tai pelkän käyttöoikeuden. Tekijänoikeuden luovutus ei välttämättä sisällä oikeutta teoksen muuttamiseen eikä oikeuden luovuttamiseen edelleen ellei tästä ole nimenomaisesti mainittu luovutussopimuksessa.

Tekijänoikeuden luovuttamista koskevaan sopimukseen ei liity mitään erityisiä muotomääräyksiä. Varsin yleisesti on jopa katsottu, että oikeudet voivat siirtyä hiljaisella sopimuksella. Osapuolet eivät tällaisessa tilanteessa ole nimenomaisesti sopineet asiasta, mutta osapuolten toiminnasta voidaan nähdä, että tarkoituksena on ollut oikeuksien siirtyminen. Jos asiaa koskevaa sopimusta ei ole, joudutaan tarkastelemaan työsuhteen tarkoitusta, alalla noudatettua käytäntöä ja osapuolten toimintaan vaikuttavia muita olosuhteita ratkaistaessa kenelle oikeus teokseen kuuluu. Kirjallinen sopimus on tietenkin tekijänoikeuksienkin kohdalla paras ja selkein vaihtoehto. Lisäksi on syytä huomata, että eräillä aloilla tekijänoikeuden siirtymisestä työsuhteessa on sovittu kollektiivisesti työehtosopimuksilla.

Lainsäädännössä ei ole edellytetty, että työnantaja maksaisi korvausta työntekijälle työsuhdeteoksesta, johon työnantaja ottaa oikeudet edellä selostetun perusteella.


Päivitetty 07.04.2016