(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Jäsenyys / SAVALin jäsenosio / Jäsentutkimus

Jäsentutkimus

Liity jäseneksi
Onko Sinussa YTYä?
Suosittele YTYä ja voita arvontapalkintoja
Jäsenkortti ja mobiilikortti
Jäsenmaksut
Seniori- ja lepojäsenyys
Alennukset
Eroaminen YTYstä
Oma jäsenyys
SAVALin jäsenosio

SAVALin jäsentutkimus tehdään joka toinen vuosi


Jäsentutkimus on tärkeä osa SAVALin toimintaa. Käytämme tuloksia edunvalvonnassa sekä palkkaneuvonnassa. Osallistuminen jäsentutkimukseen antaa hyödyllistä tietoa eri lajien, tehtävien ja työnantajien eroista. Tästä tiedosta hyötyvät kaikki työsopimusta tekevät tai neuvonnan tarpeessa olevat jäsenet.

Jäsentutkimuksesta 2015 nousi esille määräaikaisuuksien lisääntyminen, työmäärä ja esimiestyö.

Loppuvuodesta 2015 tehtyyn tutkimukseen vastasi 181 vastaajaa eli viidennes SAVALin jäsenistä. Vastaajat edustivat SAVALin jäsenjakaumaa melko tasaisesti. Naisten osuus oli sama kuin koko jäsenkunnassa, naisia oli vastaajista neljännes. Vastaajista hieman alle puolet oli alle 40-vuotiaita, keski-iän ollessa 42 vuotta.
Hieman alle puolet vastaajista oli suorittanut korkeakoulututkinnon ja miltei kaksi kolmasosaa oli suorittanut valmentajan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon.

Määräaikaisissa työsuhteissa lisäystä

Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2013 vakituisessa, kokoaikaisessa työsuhteessa oli valmentajista 66 % ja määräaikaisessa, kokopäiväisessä työsuhteessa 17 %. Nyt kokoaikaisista vakituisessa työssä oli 57 % ja määräaikaisessa 24 %. Määrä-aikaisten työsuhteiden lisäksi myös osa-aikaisuus ja työttömyys olivat hieman lisääntyneet edellisestä tutkimuksesta. Yrittäjiä oli hieman enemmän kuin koko jäsenkunnassa, heitä vastaajissa oli 7 %.
Valtaosa (38 %) toimi pienissä, 1-5 henkilön yhteisöissä, mutta toisaalta vähintään 30 henkilön yhteisöissä toimi peräti 29 % vastaajista. Pääasialliset työtehtävät 63 % vastaajista oli valmennustehtävät. Suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä toimi 17 % ja johtotehtävissä 12 % vastaajista.

Työhön kuuluu tehtävien jakamista muille

Lähes kolmasosan toimiasema oli keskijohto, kuten valmennus- tai nuorisopäällikkö. Neljännes työskenteli johdossa (esim. valmennusjohtaja, päävalmentaja) ja hieman alle neljännes valmentajina tai ohjaajina. Alaisia vastaajista oli noin neljänneksellä. Yli puolet vastaajista ilmoitti työtehtäviin kuuluvan työnjohdollisia asioita ja tehtävien jakamista toisille.

Valtaosa urheiluseuratyössä

Vastauksia tuli 51 lajin valmentajalta. Suurimmat lajit olivat jääkiekko (37 %), taitoluistelu (14 %), yleisurheilu (13 %), jalkapallo ja uinti (molemmat 12 %), voimistelu (11 %), salibandy (10 %) sekä koripallo (8 %). Fysiikkavalmentajien määrä on kasvanut, vastaajista 9 % kertoi toimivansa fysiikkavalmentajana. Miltei kaksi kolmasosaa vastaajista on töissä urheiluseurassa ja vajaa viidennes lajiliitossa tai muussa valtakunnallisessa järjestössä.

Työehtosopimusta sovelletaan

Työsuhteessa olevista vastaajista yli puolet vastasi olevansa urheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen piirissä (kuvio 4). Korkeaan lukuun saattaa vaikuttaa, että osalla valmentajista joistakin työsuhteen ehdoista on sovittu työehtosopimuksen mukaisesti, vaikka työehtosopimus ei kokonaisuudessaan olekaan käytössä. Työsuhteiden ehtojen sopiminen työehtosopimuksen mukaan on edelleen lisääntynyt edellisestä tutkimuksesta. Koska työehtosopimuksilla täydennetään ja täsmennetään työlainsäädännön määräyksiä, SAVAL suosittelee vahvasti niiden käyttöönottoa kaikille valmentajille työnantajasta riippumatta.

Yli puolella (58 %) kokonaiskuukausiansiot ovat nousseet vuoden aikana. Syynä siihen oli useimmiten yleiskorotus (52 %) ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvä korotus tai siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen (molemmissa 12 %). Niistä vastaajista, joiden palkka nousi, 61 % vastasi olevansa työehtosopimuksen piirissä.

Todellinen työmäärä suuri

Valmennustyössä viikottainen työhön käytetty aika on suuri. Työaikalain mukaan säännöllinen työaika voi olla korkeintaan 40 tuntia viikossa. Vastaajista 42 % ilmoitti keskimääräisen todellisen työajan olevan 45 tuntia tai enemmän. Heistä puolella todellinen työaika oli peräti 50 tuntia tai enemmän viikossa. Vastaajat kertoivat suuren työmäärän vaikuttavan selkeästi työssä jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Työajan seurannassa edistymistä

Vastaajista viidellä prosentilla oli kellokortti tai vastaava järjestelmä, yli puolella henkilökohtainen työaikakirjanpito. Vastaajista kolmannes ilmoitti, ettei heidän työaikaansa seurata ollenkaan. Tilanne on kuitenkin parantunut, sillä edellisessä tutkimuksessa työajan seurantaa ei ollut lähes puolella vastaajista. Työaikalaki koskee lähes kaikkea työ- ja virkasuhteessa tehtävää työtä, ja työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa työntekijöitten kaikesta tekemästä työstä ja siitä suoritetusta korvauksesta. Työajan seurannan ei tarvitse perustua mihinkään viralliseen välineeseen, vaan oma kirjanpito riittää. Työaikakirjanpito on työsuojeluun liittyvä lain edellyttämä asia.

Esimiestyössä ammattimaistumista

Vastaajien esimiehistä 40 % on luottamusasemassa (esim. urheiluseuran hallituksen puheenjohtaja) ja 60 % palkkasuhteessa (esim. urheiluseuran toiminnanjohtaja). Esimiestyössä voidaan havaita ammattimaistumista, sillä palkkasuhteessa olevia esimiehiä oli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa. Kehityksen toivoisi jatkuvan samansuuntaisena, jolloin harrastelijoiden vastuulla oleva esimiestyö urheilutöissä vähenee entisestään.

Ruusut ja risut esille

Vastaajista suurin osa oli tyytyväisiä palveluihin, 95 % heistä suosittelisi SAVALia. Työsuhdeneuvonnan asiantuntemus ja henkilökohtainen palvelu arvioitiin pääosin hyväksi. Kehitettävää löydettiin SAVALin edunvalvontaroolissa, työllistymiseen liittyvissä palveluissa sekä työttömyysturvassa. Jäsenmaksun hinta-laatusuhteen arvioi hyväksi 69 % vastaajista. Toisaalta osa vastaajista oli sitä mieltä, että jäsenmaksu on suuri, ja jäsenmaksuun sisältyvät palvelut ja edut ovat epäselvät.

Jäsentutkimuksen tietoja hyödynnetään kaikin keinoin. Kaikki tutkimuksessa saadut kehittämisehdotukset eivät ole yksin SAVALin päätäntävallassa. Siitä huolimatta jäsenten kokemukset ja heiltä saadut ehdotukset toiminnan kehittämiseksi puntaroidaan, ja niitä viedään toimenpiteiksi mahdollisuuksien mukaan. SAVALin jäsenyyteen liittyvien palveluiden ja etujen viestintää on joka tapauksessa tehostettava erityisen paljon.

Jäsentutkimus 2013

Lokakuussa 2013  tehtyyn tutkimukseen vastasi 179 vastaajaa eli vajaa neljännes SAVALin jäsenistä. Vastaajat edustivat SAVALin jäsenjakaumaa melko tasaisesti. Naisten määrä on hiukan lisääntynyt niin vastaajissa kuin SAVALin jäsenkunnassakin, naisia oli vastaajista lähes kolmannes. Vastaajista noin puolet oli alle 40-vuotiaita, keski-iän ollessa 41 vuotta.

Hieman alle puolet vastaajista oli suorittanut korkeakoulututkinnon ja melkein kaksi kolmasosaa oli suorittanut valmentajan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Ammattivalmentajakokemusvuosia vastaajilla oli takanaan keskimäärin 8,8.

Yrittäjiä seitsemän prosenttia

Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2011 vakituisessa, kokopäiväisessä työsuhteessa oli valmentajista 74 % ja määräaikaisessa, kokopäiväisessä työsuhteessa 21 %, nyt vakituisessa työssä oli 66 % ja määräaikaisessa 17 %. Osa-aikaisuus ja työttömyys ovat hieman lisääntyneet vuodesta 2011. Emme 2011 huomanneet kysyä yrittäjien määrää. Tällä kertaa kysyimme, ja yrittäjiä oli 7 %. Nämä vastaajat ovat todennäköisesti edellisessä tutkimuksessa vastanneet olevansa vakituisessa työsuhteessa. Yrittäjien osuus vastanneissa on suurempi kuin koko jäsenkunnassa, jossa yrittäjiä on 3 %.

Miltei puolet vastaajista työskentelee pienissä 1-5 henkilön taustayhteisöissä tai yrityksissä. Yli kolmannes työskentelee keskijohdon tehtävissä, kuten valmennus- tai nuorisopäällikkönä. Viidennes työskentelee johdossa (esim. valmennusjohtaja, päävalmentaja) ja hieman alle viidennes valmentajina tai ohjaajina. Vastauksia tuli 34 lajin valmentajalta. Suurimmat lajit olivat jääkiekko (20 %), taitoluistelu (10 %), jalkapallo (8 %), salibandy (7 %), uinti ja yleisurheilu (molemmat 6 %) sekä koripallo ja voimistelu (molemmat 5 %). Yli puolet työskentelee urheiluseurassa ja viidennes lajiliitossa. 

Työehtosopimuksen piirissä?

Työsuhteessa olevista vastaajista yli puolet vastasi olevansa urheilualan työehtosopimuksen piirissä. Luku kuulostaa hieman liian hyvältä ollakseen totta. Asiaan saattaa vaikuttaa, että osalla valmentajista palkankorotukset on sidottu työehtosopimuksen tuomiin yleiskorotuksiin, vaikka työehtosopimus ei varsinaisesti olekaan käytössä. SAVAL suosittelee vahvasti työehtosopimuksen käyttöönottoa kaikille valmentajille työnantajasta riippumatta.
- Työehtosopimuksilla täydennetään ja täsmennetään työlainsäädännön määräyksiä, SAVALin toiminnajohtaja Pekka Potinkara sanoo.
- Työehtosopimuksissa jäsenen puolesta on joistakin työsuhteen ehdoista sovittu paremmin kuin mitä työlakien määrittämät minimit ovat. Näitä ovat vaikkapa palkanmaksu sairausaikana ja oikeus lomarahaan.

Yli puolella (54 %) kokonaiskuukausiansiot ovat nousseet vuoden aikana. Syynä siihen on useimmiten yleiskorotus (56 %) ja uusi asema tai tehtävä (16 %). Niistä vastaajista, joiden palkka nousi, 61 % vastasi olevansa työehtosopimuksen piirissä.

Työaikaa pitää seurata

Vastaajista neljällä prosentilla oli kellokortti tai vastaava järjestelmä, miltei puolella henkilökohtainen työaikakirjanpito. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei heidän työaikaansa seurata. Työaikalaki koskee kuitenkin lähes kaikkea työ- ja virkasuhteessa tehtävää työtä. Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa työntekijöitten kaikesta tekemästä työstä ja siitä suoritetusta korvauksesta. Työajan seurannan ei tarvitse perustua mihinkään viralliseen välineeseen, vaan oma kirjanpito riittää. Työaikakirjanpito on työsuojeluun liittyvä lain edellyttämä asia.

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.  Työpaikka voi tarkoittaa pääasiallisen työntekopaikan lisäksi mitä hyvänsä työskentelypaikkaa, jonka työnantaja on työsopimuksessa sovitulla tavalla määrännyt.

Esimiestyö heijastuu jaksamiseen

Vastaajien esimiehistä 42 % on luottamusasemassa (esim. urheiluseuran hallituksen puheenjohtaja) ja 56 % palkkasuhteessa (esim. urheiluseuran toiminnanjohtaja).
Työn kuormituksesta työpäivän jälkeen palautuu hyvin neljännes vastaajista ja kohtalaisesti 60 % vastaajista. Huonosti palautuu 15 %. Kun arvioidaan omaa työstressiä tai -uupumusta, paremmin voidaan lajiliitoissa tai muuten palkkasuhteessa olevan esimiehen alaisena. Toki iso osa valmentajista voi hyvin myös urheiluseuroissa, mutta siellä on nähtävissä enemmän työuupumusta. Tulokset saattavat johtua siitä, että seuroissa, joissa valmentajan esimies on luottamusasemassa, työn tekemisen käytännöt vaihtelevat paljon ja valmentajien työnkuvassa voi äkillisesti tapahtua suuriakin muutoksia.

Toisaalta jatkuvia aikapaineita työmäärän vuoksi koetaan yhtä paljon lajiliitoissa ja urheiluseuroissa. Jatkuvia aikapaineita työmäärän vuoksi kokee miltei puolet vastaajista. Jopa yli puolet kokee, että aikaa ei jää työn ulkopuoliseen elämään.

Jäsentutkimus 2011

Lokakuun 2011 tutkimukseen vastasi 180 jäsentä. Vastaajat edustivat SAVALin jäsenistöä varsin kattavasti.

  • Vastaajista miehiä oli kolme neljästä kuten koko jäsenkunnastakin
  • Ikäjakauma vastasi SAVALin ikäjakaumaa  - alle 40-vuotiaita oli vastaajista noin puolet. 
  • Vastaajista vakituisessa kokopäiväisessä työsuhteessa oli kolme neljästä, määräaikaisessa työsuhteessa viidennes. 
  • Valmennustehtävien lisäksi SAVALilaisia työskentelee suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä, johtotehtävissä, opetus- ja ohjaustehtävissä sekä koulutus- ja tutkimustehtävissä.
  •  Työssäkäyntipaikkakunnakseen pääkaupunkiseudun ilmoitti miltei puolet vastaajista.
  • Vastaajista neljännes oli jääkiekkovalmentajia. Muut suuret lajit olivat järjestyksessä taitoluistelu, koripallo, jalkapallo, yleisurheilu, salibandy ja uinti.

Huonot sopimukset terveydenhuoltoon

Viidenneksen vastaajista mielestä työpaikalla työterveydenhuolto ei toimi lainkaan. Työnantaja on velvollinen järjestämään palveluksessaan oleville työntekijöille työterveyshuollon. Lakisääteisesti työterveyshuolto pitää sisällään kuitenkin vain työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi tarkoitettuja terveyspalveluja, kuten työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset. Työnantajalla ei sen sijaan ole velvollisuutta järjestää työntekijöilleen sairaanhoitoa tai esimerkiksi kustantaa lääkärissäkäyntejä, vaan kyseessä on sopimusasia, johon ei ilmeisesti valmentajien työsopimuksia tehtäessä kiinnitetä juurikaan huomiota ja neuvotella kunnollista sopimusta.
- Laajemman työterveyshuollon järjestämiseen työnantajia on kannustettu siten, että työnantajalla on oikeus saada korvausta sairausvakuutuslain nojalla järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista Kansaneläkelaitokselta, edunvalvontalakimies Anu Aspiala muistuttaa.

Esimiestyössä petrattavaa

Puolet vastaajista käy kehityskeskusteluita tai esimies-alaiskeskusteluita harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei lainkaan. Urheiluseuroissa tämä on tilanne kuudella kymmenestä, kun taas muiden työnantajien keskuudessa tilanne on selkeästi parempi.
Myöskään työssä jaksamista ei vastanneiden mielestä tueta tarpeeksi.

Miltei puolet vastaajista kaipasi työhönsä lisää tukea esimiehiltä. Oma esimies hoitaa esimiestyönsä hyvin tai melko hyvin vain joka toisen vastaajan mielestä. Lisäksi vastaajien mielestä työpaikalla ei kehitetä läheskään tarpeeksi johtamiskäytäntöjä.

Ylitöitä ei tunneta

Työsopimuksessa tai muuten sovittu säännöllinen työaika viikossa on yleisimmin 36-37.9 tuntia (45 % vastaajista).  Neljänneksellä vastaajista sovittu työaika on yli 40 tuntia viikossa. Todellinen viikoittainen työaika on päälle kolmanneksella yli 50 tuntia viikossa.

Ylitöitä ei korvata tai niiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan kolmanneksella vastaajista. Kolmannekselle vastaajista ylityöt korvataan yksi yhteen vapaa-aikana. Työajan ulkopuolella tapahtuvaa matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisältyvän peruspalkkaan kahdella kolmesta vastaajasta. Vain joka kymmenes ei matkusta työasioissa työajan ulkopuolella.

Vastaajista 15 % arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi, yli puolet ajoittain liian suureksi ja vain neljännes sopivaksi.


Päivitetty 24.08.2017