(09) 2510 1310    yty@yty.fi      

EU/ETA-maat

Työsuhdeasiat
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

EU/ETA:n työttömyysturvasäännösten tarkoitus on helpottaa työvoiman liikkuvuutta ja välttää kaksoisvakuutusta. Pääsääntöisesti työntekijä on vakuutettuna työskentelymaassa. ETA:an kuuluvat Islannin, Liechtensteinin ja Norjan lisäksi kaikki EU-maat: Belgia, Bulgaria, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta mm. Kanaalinsaaria: Alderney, Guernsey, Jersey ja Mansaari), Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro. Sveitsi ei kuulu EU-/ETA:aan, mutta EY on tehnyt sopimuksen Sveitsin kanssa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta.

Ennen työhön lähtöä toiseen ETA-/EU-maahan on tärkeää ottaa yhteyttä työttömyysvakuutusta hoitaviin viranomaisiin sekä Suomessa että kohdemaassa. Kohdemaan viranomaisilta saa tietää, mikä tilanne on siellä mahdollisen työttömyyden kohdatessa ja Suomessa oma työttömyyskassa/ Kela selvittävät, mikä tilanne on takaisin palatessa.

Tämä sivu koskee työntekijöitä, jotka työskentelevät EU/ETA-maissa ns. paikalta palkattuina työntekijöinä. Jos lähdet EU/ETA-maahan lähetettynä työntekijänä ns. komennukselle, katso Lähetettyä työntekijää  koskeva osio.

Työskentelykausien siirto EU/ETA-maissa

Jos henkilö on työskennellyt jossain EU/ETA-maassa ja jää siellä työttömäksi ennen kuin työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava työssäoloaika on tullut täyteen, hän voi lukea hyväkseen vakuutus- ja työskentelykausia toisista EU/ETA-maista. Työttömyysetuuksien saamisen edellytyksenä oleva työskentelyaika vaihtelee maittain.

Vakuutus- ja työskentelykausien todistamiseen tarvitaan U1 tai E301-todistus. Suomessa todistuksen antaa työttömyyskassa jäsenilleen ja Kela muille hakijoille. Lähdettäessä ulkomaille työhön muussa kuin lähetetyn työntekijän ominaisuudessa, lähtijän on erottava työttömyyskassasta kirjallisesti, missä yhteydessä voi samalla pyytää U1 tai E 301-todistuksen. Työttömyysvakuutusjärjestelmästä toiseen siirtymisen tulee tapahtua lyhyiden siirtymäaikojen puitteissa. Tarkat tiedot siirtymäajoista saa kunkin kohdemaan työvoimaviranomaisilta.

Myös Ruotsissa ja Tanskassa U1 -todistuksen saa työttömyyskassasta. Muissa EU/ETA-maissa todistuksen antaa yleensä työvoimaviranomainen. Ulkomailla U1 tai E-301 -todistus kannattaa aina pyytää ennen maasta toiseen siirtymistä, koska käytäntö on osoittanut, että lomakkeiden jälkikäteen hankkiminen voi olla huomattavasti hankalampaa ja hitaampaa.

Oikeus eri maissa hankittujen vakuutus- ja työskentelykausien yhteen laskemiseen koskee vain työntekijöitä, ei itsenäisiä ammattiharjoittajia.   

Yli vuoden kestänyt työskentely

Kun henkilö palaa Suomeen oltuaan työssä EU/ETA-maassa yli vuoden ajan, hänen täytyy olla työssä  Suomessa vähintään neljä viikkoa ja vähintään 18 tuntia kunakin kalenteriviikkona, ennen kuin hänellä on täällä oikeus ansioon suhteutettuun päivärahaan. Päiväraha määritellään tämän Suomessa tehdystä työstä maksetun, vähintään neljän viikon työn palkan perusteella.

Ansioturvan saamiseksi vaaditaan lisäksi, että henkilö on liittynyt Suomessa työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun hän lakkasi olemasta sopimusmaan työttömyysvakuutuksen piirissä. Sopimusmaassa työskennellyt henkilö voi palatessaan Suomeen liittyä työttömyyskassan jäseneksi myös työttömänä ollessaan. Poikkeuksena siirtymäkaudesta on pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen viiden vuoden paluusääntö.

Alle vuoden kestänyt työskentely

Mikäli henkilö on ollut sopimusmaassa lyhytaikaisessa alle yhden vuoden kestävässä työssä, vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea työssäoloehtoon ilman neljän viikon työskentelyehtoa Suomessa. Tällöin päiväraha määritellään sopimusmaassa saadusta palkasta.

Työnhaku EU/ETA-maissa

Työttömällä on oikeus lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun EU- ja ETA-maihin ja samalla säilyttää oikeus lähtömaansa työttömyyspäivärahaan. Työnhaku voi kestää enintään kolme kuukautta. Päivärahaoikeus ulkomaantyönhaun aikana on sekä työntekijöillä että itsenäisillä ammatinharjoittajilla.

Työttömän lähtiessä työnhakuun Suomesta hänen tulee olla ennen lähtöään kotimaassa kokonaan työttömänä työnhakijana neljä viikkoa. Työnhakijan on ilmoittauduttava kohdemaan työnvälitykseen työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa saadakseen päivärahaa katkeamatta myös muuttoajalta. Mikäli henkilö ilmoittautuu kohdemaan työnvälitykseen myöhemmin, päiväraha maksetaan ilmoittautumispäivästä lukien.

Työttömyysturvaa maksetaan ulkomaille korkeintaan kolmen kuukauden ajan. Jos henkilö ei löydä työtä, hänen on kolmen kuukauden kuluessa palattava Suomeen ja ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon, jotta hän säilyttää oikeutensa työttömyysturvaan.

Jos henkilö ei palaa työnhakijaksi Suomeen kolmen kuukauden enimmäisajan kuluessa, työttömyyspäivärahaa ei voida maksaa ennen kuin henkilö on ollut Suomessa työssä tai työ- ja elinkeinotoimiston osoittamassa koulutuksessa neljä viikkoa.

Kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pidentää, jos syynä viivästykseen on ollut sairaus tai muu ylivoimainen este, mutta päivärahaa ei makseta pidemmältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta.

Kun henkilö lähtee ulkomaille, hänen on ilmoitettava ulkomaan työnhausta työ- ja elinkeinotoimistoon ja hankittava E 303 -todistus. Todistusta ei voida kirjoittaa henkilölle, joka on lomautettu tai jolla on voimassa oleva karenssi.  Suomessa työttömyyskassa antaa lomakkeen antaa pyynnöstä jäsenilleen ja Kansaneläkelaitoksen toimisto muille kuin kassan jäsenille.

Edellisen EU/ETA työnhaun jälkeen henkilö voi lähteä uudelleen EU/ETA-työnhakuun vasta sen jälkeen, kun hän on ensin ollut Suomessa työssä vähintään neljä viikkoa ja sen jälkeen työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinitoimistossa neljä viikkoa.

Pohjoismaihin liittyvät poikkeukset

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus täydentää EU/ETA-sopimusta. Pohjoismaista viiden vuoden aikana takaisin Suomeen palaavilla henkilöllä on oikeus Suomen työttömyysturvaan ilman neljän viikon työssäoloehtoa. Tämä edellyttää, että henkilö ennen Suomesta lähtöä on ollut työttömyyskassan jäsen tai työskennellyt siinä laajuudessa, että hän on kuulunut työttömyysturvalainsäädännön piiriin. Tämä säädös koskee kaikkia, jotka asuvat Pohjoismaissa eli myös muita kuin EU/ETA-maiden kansalaisia.

Vakuutuskaudet toisesta Pohjoismaasta lasketaan työssäoloehtoon. Päiväraha Suomessa määritellään henkilön työssäoloehdon pituudesta riippuen joko vähintään 34 tai 43 viikolta muusta Pohjoismaasta saadusta palkasta ennen työttömyyttä. Jos lähtömaasta on maksettu työttömyyspäivärahaa, lasketaan maksetut päivät mukaan 500 päivän enimmäismaksuaikaan. Siirtyminen toisen Pohjoismaan työttömyysvakuutuksesta täytyy tapahtua kahdeksan viikon kuluessa. 

Jos henkilö palaa Pohjoismaista yli viiden vuoden kuluttua, häneltä vaaditaan neljän viikon työssäolo Suomen työttömyyskassan jäsenyysaikana ennen kuin hänelle syntyy oikeus ansiopäivärahaan. Päiväraha määritellään tämän vähintään neljä viikkoa kestävän palkkatyön perusteella samoin kuin henkilön palatessa EU/ETA -maista yli vuoden kestäneestä työstä.


Päivitetty 07.04.2016