(09) 2510 1310    yty@yty.fi      
Palvelut ja edut / Työttömyysturva / Ansiopäiväraha

Ansiopäiväraha

Työsuhdeasiat
Työttömyysturva
Urapalvelut
Koulutukset ja tapahtumat
Vakuutusedut
Jäsenedut
YTY asiantuntijoille
YTY esimiehille
YTY isännöitsijöille
Palkkaneuvonta

Työttömyyskassan jäsenille työttömyyspäiväraha maksetaan niin sanotusti ansiosidonnaisena. Edellytyksenä ansiosidonnaisen päivärahan maksamiselle on, että hakija on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään kuusi edellistä kuukautta ja jäsenenä ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon. Lisäksi edellytetään, että hakija on kirjautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ja että hän saa työ- ja elinkeinotoimistolta esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon.

Jos ansiosidonnaisen päivärahan myöntämisedellytykset eivät täyty, työnhakija voi olla oikeutettu Kansaneläkelaitoksen maksamaan peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

Työvoimapoliittinen lausunto

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon hakijan työttömyyspäivärahaoikeuden työvoimapoliittisista edellytyksistä. Työttömyyspäivärahan maksamisen estävä lausunto saattaa tulla esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

  • hakijalla on yritystoimintaa tai hän työllistyy omassa työssä
  • hakija suorittaa opintoja
  • hakija eroaa tai kieltäytyy työstä

Esteetön lausunto on edellytys työttömyyspäivärahan maksamiselle työttömyyskassasta.

Työssäoloehto

Ensimmäistä kertaa työttömäksi tulevan on täytettävä 26 kalenteriviikon työssäoloehto 28 kuukauden kuluessa. Työssäoloehdon kertyminen edellyttää, että henkilö on työttömyyskassan jäsen koko työssäoloehdon ajan.

28 kuukauden tarkastelujakso lasketaan työnhakijaksi TE-toimistoon ilmoittautumista edeltävästä päivästä taaksepäin. Tarkastelujaksoa voidaan tietyissä tapauksissa pidentää, kuitenkin enintään seitsemän vuotta. Uutena pidentävänä jaksona on osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston määräämiin työllistymistä edeltäviin palveluihin.

Työssäoloehto täyttyy, kun henkilön työaika on yhdessä tai useammassa työssä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa (ma-su) tai kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on työaikalain 7 §:n mukaisen vuorotyön tasoittumisjakson aikana ollut keskimäärin vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa.

Työssäoloehtoon voidaan lukea ainoastaan vakuutuksenalainen työ, josta maksetusta palkasta on toimitettu lakisääteiset sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä ennakonpidätys. Työstä maksettavan palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen tai, jollei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1165 euroa kuukaudessa (vuonna 2015).

Palkansaajakassan jäsenenä hankitun 26 kalenteriviikon työssäoloehdon voi menettää työttömyysturvalain mukaan seuraavissa tilanteissa:

1) Jos jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt yritystoiminnan jälkeen uudelleen.

2) Jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on työmarkkinoilta poissaolon jälkeen täyttynyt uudelleen.

Työssäoloehdon uudelleen täyttyminen

Työssäoloehto täyttyy uudelleen, kun hakija on ollut töissä 26 kalenteriviikkoa 28 edellisen kuukauden aikana. Työn täytyy paluuehdon osalta täyttää samat vakuutuksenalaisuutta, työaikaa ja palkan suuruutta koskevat edellytykset kuin edellisessä artikkelissa on kerrottu.

Kun työssäoloehto täyttyy uudelleen, määritellään päiväraha uudestaan viimeisen 26 viikon työskentelyn perusteella, mikäli edellisestä määrittelystä on kulunut yli vuosi.  Tällöin sovelletaan kuitenkin ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään 80 % aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Jos edellisestä määrittelystä on alle vuosi, päivärahaa ei määritellä uudestaan, vaan sen määrä pysyy samana.

Työssäoloehdon täyttyessä uudelleen nollataan myös 500 päivän laskuri. Omavastuuaika asetetaan korkeintaan kerran vuodessa.

Osa-aikalomautettujen kannattaa seurata tätä 26 viikon työssäolon täyttymistä, ettei uusi omavastuuaika yllätä.

Jäsenyysehto

Ansiopäivärahaan on oikeus sellaisella työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna yhdenjaksoisesti työttömyyskassassa kuusi työttömyyttä edeltävää kuukautta ja vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloehdon. Työttömyyskassassa vakuutettuna oleminen tarkoittaa sitä, että henkilö on työttömyyskassan jäsen.

Palkansaajakassan jäsen saa työttömyyskassasta toiseen siirtyessään lukea hyväkseen työssäolon ja vakuutettuna olon edellisessä kassassa, jos hän liittyy toiseen palkansaajakassaan kuukauden kuluessa edellisestä kassasta eroamisestaan.

Jos henkilö eroaa yrittäjäkassasta ja ryhtyy palkansaajaksi sekä liittyy palkansaajakassanjäseneksi, ei hän kuitenkaan saa hyvitystä vanhasta jäsenyydestä.

Päivärahaoikeuden estävät ja sitä vähentävät seikat

Päivärahaan ei ole oikeutta, mikäli:

  • olet laiminlyönyt työ- ja elinkeinotoimistossa ilmoittautumisen
  • olet täyttänyt 65-vuotta, poikkeuksena lomautustilanne aina 68 ikävuoteen saakka
  • et ole työmarkkinoiden käytettävissä
  • työllistyt omassa, puolisosi tai vanhempiesi yrityksessä tai tätä vastaavalla tavalla omassa työssäsi
  • olet päätoiminen opiskelija
  • olet työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja saat koulutustukea
  • olet joutunut työttömäksi lakon tai työsulun takia
  • olet kieltäytynyt työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työstä tai koulutuksesta ilman pätevää syytä
  • jaksotetulta ajalta, jolta saat ns.irtisanomispaketin ("kultainen kädenpuristus")

Lisäksi tietyt edut, eläkkeet ja korvaukset päivärahan määrää, mm.

  • osa-aikaeläke
  • osa-työkyvyttömyyseläke
  • kotihoidontuen perusosa ja sisaruskorotus

Työttömyysetuuden kesto

Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan yhteensä enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa ja yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Ansiopäivärahan ansio-osan maksuaikaa lyhennetään 100 päivällä niiden päivärahan hakijoiden kohdalla, jotka ovat kieltäytyneet työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttäneet palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana.Ansiopäivärahan ansio-osan enimmäisaikaa ei kuitenkaan lyhennetä siinä tapauksessa, jos päivärahan hakijalle on maksettu tai maksetaan ensimmäisen 250 työttömyyspäivärahapäivän aikana korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta yhteensä vähintään 40 päivältä.

Enimmäismäärään luetaan myös EU-, ETA-maassa ja Sveitsissä maksetut työttömyyspäivärahapäivät.

500 päivän enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun jäsen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jälkeen on täyttänyt työssäoloehdon.

Lisäpäivät
Vuonna 1950 - 1954 syntyneelle työnhakijalle voidaan enimmäisajan estämättä maksaa palkansaajan työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hän

  • on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja
  • on ollut eläkettä kerryttävässä työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuonna 1955-1956 syntyneelle työnhakijalle voidaan enimmäisajan estämättä maksaa palkansaajan työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hän

  • on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja
  • on ollut eläkettä kerryttävässä työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana

Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneelle työnhakijalle voidaan enimmäisajan estämättä maksaa palkansaajan työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hän

  • on täyttänyt 61 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja
  • on ollut eläkettä kerryttävässä työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Kassa tarkistaa hakijan oikeuden lisäpäiviin automaattisesti. Lisäpäiviltäkin tulee kuitenkin hakea itse ansiopäivärahaa.


Päivitetty 10.11.2015